
44.6K
finsk
Kun på Podimo
Begrænset tilbud
Derefter 99 kr. / månedOpsig når som helst.
Læs mere Hanna Tikander
Mä oon Hanna Tikander ja tää on podcast sulle, joka haluat pysähtyä itsetutkiskelun äärelle, syventää omaa ajatusmaailmaa ja samalla tuntea enemmän, nauraa kovempaa ja välillä vähän kyseenalaistaa koko homman. Mun tavoite ei oo antaa valmiita vastauksia, vaan laajentaa keskustelua ihmisyydestä – siitä, mitä on kasvaa ja kompastua, hävetä ja rakastaa. Me puhutaan ihmissuhteista, seksuaalisuudesta, rahasta, mielen hyvinvoinnista ja kaikesta siitä, mikä tuntuu. Ei täydellisesti paketoituna, vaan rehellisesti, joskus vähän rujosti. Useimmiten mä istun alas kiinnostavan vieraan kanssa, toisinaan puhun yksin. Vuodesta 2019 alkaen oon luotsannut Selvin päin -podcastia ja nyt keskustelu jatkuu uudella nimellä ja laajemmilla aiheilla. Päihteettömyys on yhä suuri osa mun tarinaa ja siksi mukana kulkee myös Selvin päin -jaksoja, joissa pysähdytään päihteettömyyden äärelle. Ihanaa kun oot mukana! Tää saattaa muuttaa jotain sussa. Uusi jakso julkaistaan tiistaisin. Lisäksi perjantaisin ilmestyy lyhyt ekstrasisältö. IG: @hannatikander Tiktok: @hannatikander Editointi: Henrik & Reetta Rosenberg Äänituotanto: Allroot Music Kuva: Vinny Holmberg
“Se oli pornahtavaa.” – Jannika B: miksi itsensä ilmaiseminen edelleen triggeröi toisia naisia?
Naistenpäiväviikon kunniaksi tehdyssä jaksossa vieraana on artisti Jannika B. Jannika B on yksi Suomen rakastetuimmista pop-artisteista mutta tässä jaksossa riisutaan tittelit ja puhutaan siitä, miltä naiseus, äitiys, häpeä, rohkeus ja turvattomuus oikeasti tuntuvat arjessa. Onko Suomi oikeasti tasa-arvoinen vai kompastummeko yhä asenteisiin? Miksi naiset arvostelevat toisiaan?Miksi “kiltin tytön” rooli elää meissä edelleen? Ja mitä tapahtuu, kun nainen uskaltaa olla näkyvä, äänekäs ja kehollinen omilla ehdoillaan? Jannika puhuu rehellisesti naisvihasta, kehohäpeästä, julkisuuden paineista, äitiyden tuomasta pelosta sekä siitä, miksi hän on joutunut opettamaan tyttärilleen maailmasta asioita, joita ei itse lapsena joutunut pelkäämään. Tämä jakso ei ole juhlapuhe tasa-arvosta vaan keskustelu siit mikä meissä on vielä kesken – ja mitä voisimme tehdä toisin. Naistenpäivänä ei riitä kukat. Tarvitaan myös itsetutkiskelua.
32 vuotta mittarissa ja häpeän määrä on vakio
Syntymäpäiväviikko on takana, ja mittariin pamahti 32 vuotta. Vaikka sain puhaltaa kynttilät rakkaan leipomasta kakusta ja nauttia täydellisestä illallisesta ystävien kesken, juhlahumun keskellä pintaan nousi myös valtava häpeä ja riittämättömyyden tunne – jopa uudesta autosta. Avaan teille, miksi screenshottaan saamaani hyvää palautetta puhelimen kansioon ja miksi päätin aloittaa kuukauden mittaisen häpeähaasteen, vaikka se pelottaa ja nolaa jo nyt. Tule kuulolle, niin pohditaan yhdessä, miksi häpeä on meille niin kollektiivinen kokemus ja miten siitä voisi päästä pikkuhiljaa irti.
Olenko pick me, pelkuri vai parisuhdepakoilija?
Tässä monologijaksossa mä sukellan yhteen mun kipeimmistä, mutta samalla eniten mun elämää ohjaavista teemoista: hylkäämisen pelkoon. Mitä hylkäämisen pelko oikeastaan on? Miltä se tuntuu kehossa? Ja miten se voi huomaamatta ohjata ihmissuhteita, valintoja ja jopa elämän suuntaa? Mä puhun jaksossa siitä, miten hylkäämisen pelko näkyy mun arjessa, romanttisissa suhteissa, ystävyyssuhteissa ja tarpeena pärjätä yksin, vaikka sydän kaipaa yhteyttä. Ja pelkona jäädä ulkopuolelle, erityisesti lapsettomuuden ja IVF-hoitojen keskellä. Kerron myös kokemuksista, joissa oon ollut ihan varma, että mut hylätään. Niistä hetkistä, jotka ovat olleet korjaavia. Hetkistä, joissa oon uskaltanut sanoa ääneen: “Mä pelkäsin, että sä lähdet.” Ennen kaikkea tää jakso on kysymys: Entä jos mun ei tarvitsekaan kadota, kovettua tai pärjätä yksin ollakseni turvassa?
4 asiaa jotka 31. ikävuosi mulle opetti
Tänään mä täytän 32! Se tuntuu hurjan vanhalta, mutta samalla oon super ylpeä siitä, missä oon nyt. Tässä jaksossa puhu siitä, miksi teot painavat enemmän kuin sanat ja miten opettelen päästämään irti kontrollin tarpeesta, kun elämä ei menekään omien tarkkojen aikataulujen mukaan. Pohdin myös sitä, miksi loma on välttämättömyys eikä palkinto ja miksi ne lukemattomat terapiatunnit ovat olleet parasta mahdollista valmistautumista elämän kriiseihin
Emil Ruusuvuori: “Toivoin, että loukkaantuisin, ettei tarvitsisi pelata”
Emil Ruusuvuori on yksi Suomen menestyneimmistä tennispelaajista – rankinglistojen kärkinimi, ammattilainen jo vuodesta 2018 ja monelle tuttu kasvo kentiltä. Mutta kuka hän on, kun maila lasketaan maahan ja tulokset riisutaan pois. Nyt hän puhuu avoimesti uupumisesta, paniikkikohtauksista, terapian aloittamisesta ja siitä, miltä tuntuu, kun oma arvo on vuosien ajan rakentunut pelkän suorittamisen varaan. Hän kertoo, kuinka lopulta oli niin loppu, ettei koskenut mailaan neljään ja puoleen kuukauteen eikä edes halunnut palata kentälle. Puhumme myös siitä, mitä jatkuva matkustaminen, yksinäisyys ja alati läsnä oleva paine tekevät ihmissuhteille. Miten rakentaa läheisyyttä, kun elämä on aikatauluja ja lentokenttiä? Entä mitä tapahtuu, kun ei itsekään enää tunnista itseään? Jakso on matka läpi paineiden, häpeän, toipumisen ja uudenlaisen itsen rakentamisen. Herkkä, rehellinen ja ravisteleva keskustelu siitä, miksi mielenterveys ei katso menestystä ja miksi puhuminen voi joskus olla rohkein teko.
Vælg dit abonnement
Begrænset tilbud
Premium
20 timers lydbøger
Podcasts kun på Podimo
Gratis podcasts
Opsig når som helst
2 måneder kun 19 kr.
Derefter 99 kr. / måned
Premium Plus
100 timers lydbøger
Podcasts kun på Podimo
Gratis podcasts
Opsig når som helst
Prøv gratis i 7 dage
Derefter 129 kr. / måned
2 måneder kun 19 kr. Derefter 99 kr. / måned. Opsig når som helst.