Karon Grilli
Ilmainen podcast

Karon Grilli

Podcast by Karo Hämäläinen

Aloita maksutta
Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana joka viikko. 

Tätä podcastia voi kuunnella ilmaiseksi kaikilla podcast-soittimilla ja Podimo-sovelluksella ilman tilausta.

Kaikki jaksot

41 jaksot
episode #41. Aina vain kasvavia osinkoja, Elisan Topi Manner? artwork
#41. Aina vain kasvavia osinkoja, Elisan Topi Manner?

Osinko on olennainen osa Elisan sijoitustarinaa. Vaikka Elisa jakaa osinkopolitiikkansa mukaisesti osinkona 80–100 prosenttia nettotuloksestaan, osinkotuotolla se ei yllä operaattorimaailman kärkipaikoille. Elisan osinkotarinan juju on osingon kasvussa. Tänä vuonna osinko nousi jo kymmenettä kertaa peräkkäin. ”Osinko on selkeästi ymmärrettävissä ja helposti kommunikoitavissa oleva tapa osakkeenomistajien kannalta ja hyvin konkreettinen siinä mielessä, että käteinen tulee omalle tilille”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. Hän myöntää, että omien osakkeiden osto on osalle omistajista verotehokkaampi kuin osingonmaksu, mutta vakuuttaa, että Elisa pitää kiinni osinkopolitiikastaan. ”Jos tulee tavallaan ylimääräisiä jakomahdollisuuksia, silloin myös osakkeiden takaisinostot ovat käyttökelpoinen työkalu”, Manner lisää. Toisin kuin monet muut yhtiöt, Elisa ei ole mitätöinyt omistamiaan omia osakkeitaan. Niitä on nirhitty siivuja osakepalkkiotarpeisiin, mutta niitä voisi käyttää myös maksuvälineenä yritysostoissa. ”Meillä on taseessa aika paljon tulivoimaa mahdollisia yritysostoja varten”, Manner muistuttaa. ”Tulemme käyttämään sitä kohdennetusti, tarkkaan harkiten täydentäviin yritysostoihin. Ei isoihin yritysostoihin, vaan täydentäviin, arvoa luoviin yritysostoihin silloin, kun näemme, että kohde täyttää meidän tiukat kriteerimme.” Yhteistyössä: Elisa

27. marrask. 2024 - 59 min
episode #40. Sähkömurroksen voittajaksi, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen? artwork
#40. Sähkömurroksen voittajaksi, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen?

Raskaiden materiaalien siirtelemiseen tarvittavia laitteita valmistava Kalmar on sähköistymismurroksen kynnyksellä. ”Sähköistysmarkkina kasvaa 28 prosenttia vuodessa vuoteen 2028”, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen sanoo Karon Grillissä. Sähköistymistä ajaa moni syy. Niiranen nostaa yhtenä esiin turvallisuuden ja käyttömukavuuden, toisena asiakkaiden halun vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kolmantena alhaisemmat käyttökustannukset. Henkilöautobisneksessä sähköistyminen on ollut murroskohta, jossa mukaan on astunut täysin uusia pelureita. Perinteisistä autonvalmistajista osa pystyy murroksessa vahvistamaan asemaansa, kun taas osa kärsii. Kalmar on panostanut eko-tuotelinjastoonsa jo vuosien ajan. Avaako sähköistyminen Kalmarille mahdollisuuden kahmia markkinaosuutta? Toimitusjohtaja toppuuttelee. Hänen mukaansa Kalmaria ja sen kilpailijoita – niin länsimaisia kuin aasialaisia – yhdistää kaksi seikkaa: kaikki haluavat kasvaa ja kaikki haluavat olla mukana sähköistymisessä. Monelle suurelle konepajalle palvelut ovat liiketoiminnan arvokkain osa. Niistä tulee jatkuvaa, ennustettavaa liikevaihtoa ja tulosta yleensä vielä hyvällä katteella. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kalmarin liikevaihtoeuroista vain hieman yli neljännes, 27 prosenttia, tuli palveluista. Huoltopalveluiden ja varaosien myymisen kasvattaminen onkin yksi Kalmarin tavoitteista. Mutta mihin asti sen osuus voi kasvaa? ”Emme ole asettaneet prosentuaalista tavoitetta, sillä haluamme kasvaa myös laitepuolella. Olemme markkinajohtajia, innovaatioteknologiajohtajia laitepuolella ja haluamme voittaa lisää markkinaosuutta sillä puolella, ja jos se on menestyksekästä tulevina vuosina, huollon prosenttiosuus määräytyy senkin mukaan”, Sami Niiranen vastaa. Yhteistyössä: Kalmar

20. marrask. 2024 - 1 h 7 min
episode #39. Onko yritysasiakkaissa Keskon herkkupaikka, pääjohtaja Jorma Rauhala? artwork
#39. Onko yritysasiakkaissa Keskon herkkupaikka, pääjohtaja Jorma Rauhala?

Keskon kiinnostus on tuntunut keskittyvän koko ajan enemmän yritysasiakaskauppaan. Se on ostanut pääosin ammattiasiakkaita palvelevia rautakauppoja ja panostanut ravintoloille ja keittiöille tuoretuotteita toimittavaan Kespro-tukkuun, eikä teknisen tukkukaupan yhtiön Onnisen ostostakaan järin kauaa ole. Viime vuonna Keskon liikevaihdosta jo 39 prosenttia tuli B2B:stä. Suurin osa, 46 prosenttia, koostui yhä tukkumyynnistä K-kauppiaille ja 15 prosenttia myynnistä suoraan kuluttajille. Onko yritysasiakaskaupassa Keskon herkkupaikka, pääjohtaja Jorma Rauhala? ”No kyllä se on." Päivittäistavarakaupassa, jossa Kesko toimii vain Suomessa, Kesko on poikkeuksellisen kannattava kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. K-ryhmän kauppojen markkinaosuus on kuitenkin jo pitkään ollut laskevalla trendillä. Jorma Rauhala esittelee Grillin äärellä keinot, joilla kehitys aiotaan kääntää - kannattavuudesta tinkimättä. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa on Keskolle selvä kasvuala. Kunhan ilmoitetut yrityskaupat toteutuvat, Keskosta tulee Tanskan rautakaupan keskeinen toimija noin viidenneksen markkinaosuudella. Vielä viime vuonna liikevaihtoa ei kertynyt lainkaan. Samalla Tanskasta tulee Keskon toiseksi suurin rautakauppamarkkina Suomen jälkeen ja kokonaisuudessaan kolmanneksi suurin markkina - Norjassa rautakaupan ja talotekniikan tukkukaupan yhteenlaskettu euromäärä on suurempi. Vaikka Kesko on jo merkittävä rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimija, kasvulle on runsaasti tilaa. Jorma Rauhala laskee, että toimintamaissaan yhteenlaskettuna Keskolla on noin kymmenen prosentin osuus rakentamisen ja teknisen tukkukaupan markkinasta. Kasvuhaluja piisaa. ”Yritysostot on ainut keino saada riittävää skaalaa, ja tietysti kohteet saisivat olla mieluummin vähän isompia kuin pienempiä. Eikä niitä ihan tolkuttoman paljon ole”, Rauhala sanoo. ”Jos toivelistalle voisi laittaa, missä seuraavat merkittävät yrityskaupat ovat, niin näkisin Ruotsin siinä kohtaa.” Karon Grillin jakso #1, jossa vieraana Keskon silloinen pääjohtaja Mikko Helander: https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8 Karon Grilli on tehty yhteistyössä Keskon kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.

13. marrask. 2024 - 57 min
episode #38. Onko Tamtron Big datan alkutuottaja, Mikko Keskinen? artwork
#38. Onko Tamtron Big datan alkutuottaja, Mikko Keskinen?

Vaakavalmistaja Tamtron teki viime vuonna historiansa tähän asti suurimman yritysoston ostaessaan lahtelaisen kilpailijansa Lahti Precisionin. Ostokohteen liikevaihto ennen kauppaa oli 17 miljoonaa, Tamtronin 37 miljoonaa euroa. Kaupan sulatteleminen on ollut ilmeisen työlästä eivätkä Lahdesta ostetut järjestelmäpuolen tuotteet ole ilmeisesti käyneet kaupaksi toivotulla tavalla. Ristiinmyyntisynergioitakaan ei vaikuta realisoituneen järin paljon, sillä tälle vuodelle Tamtron ohjeistaa 54 - 56 miljoonan liikevaihtoa, kun se viime vuonna teki 55 miljoonan liikevaihdon. Koska viime vuoden luvussa Lahti Precision on mukana vain 10 kuukauden osalta, orgaanisesti liikevaihdon ennakoidaan laskevan. Kun liikevaihto mataa, onko Tamtronia soveliasta edes kutsua kasvuyhtiöksi? "Kasvu-uralle päästään taas jatkossa”, Tamtronin toimitusjohtaja Mikko Keskinen uskoo. "Tänä vuonna ei ole ollut myöskään yrityskauppoja, jotka toisivat add-on-kasvua”, hän lisää. Yritysostot ovat keskeinen osa Tamtronin strategiaa ja sijoitustarinaa. Miksi sillä rintamalla ei ole tapahtunut mitään yli puoleentoista vuoteen? Herää epäilys, punnitsiko Tamtron yrityskaupan riskit väärin. Suurempien konepajojen tavoin Tamtron pyrkii kasvattamaan elinkaaripalveluiden osuutta liikevaihdostaan. Erityisesti tähtäimessä on SaaS-pohjainen ohjelmistoliikevaihto. Digitaalisten palveluiden osuus on tarkoitus kasvattaa kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta vuoden 2027 loppuun mennessä. Marinadi-osiossa käsitellään salkun rakentamista. Kuinka yksittäisistä sijoituksista tulee järkevä kokonaisuus? ”Tärkeää on miettiä, mitä yksittäisellä sijoituksella tavoitellaan ja mikä on sen riskiprofiili: missä valuutassa se on, minkä kokoinen se on, kuinka likvidi se on, kuinka paljon osake heiluu...?" S-Pankki USA -rahaston salkunhoitaja Antti Raappana luettelee. Riski ei ole pelkästään tietokoneen tarjoamaa statistiikkaa vaan myös yhtiöiden liiketoimintaan liittyviä seikkoja. Jos salkussa on jo Visaa, kannattaako hajauttaa Mastercardiin? Karon Grilli on ehdolla vuoden sijoitusteoksi! Äänestä tästä: https://www.nordnet.fi/fi/kampanjat/vuoden-sijoittaja Yhteistyössä: Tamtron Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

06. marrask. 2024 - 1 h 9 min
episode #37. Mistä tunnistaa menestyvän yhtiön, Risto Siilasmaa? artwork
#37. Mistä tunnistaa menestyvän yhtiön, Risto Siilasmaa?

Risto Siilasmaa on näyttänyt käytännössä, kuinka rakennetaan menestyvä yritys. Hänen tyhjästä perustamansa Data Fellows, sittemmin F-Secure, joka jakautui nykyisiksi WithSecureksi ja F-Secureksi, on yli puolen miljardin euron arvoinen kokonaisuus. Kovin moni suomalainen ei ole vastaavaan pystynyt. Käytännön opinnäytteen lisäksi Siilasmaalla on aiheesta myös teoreettinen opinnäyte. Hänen diplomityönsä käsittelee kestävien kilpailuetujen luomista erityisesti ohjelmistoliiketoiminnassa. Mihin pääomasijoittajana kiinnität huomiota, kun arvioit sinulle tarjottavia kohteita, Risto Siilasmaa? ”Loppujen lopuksi totuus on se, että kyseessä on jonkinlainen hahmontunnistuskyky, joka on muodostunut vuosikymmenten aikana, kun aloittelevia ja vähän pidemmälle päässeitä yrittäjiä on tavannut varmaankin tuhatmäärin." Disruptoimalla markkinan yhtiö voi saada kilpailuedun. Siilasmaa päätyy miettimään disruptioiden logiikkaa ja syntyedellytyksiä. ”Kaikki yhtiöt ovat tavallaan oman historiansa vankeja, ja kaikilla yrityksillä on tuotekehitysvelkaa. On sitouduttu jonkin arkkitehtuurin, joka kahdeksan vuotta sitten, kun sitä työtä aloitettiin, oli se viimeisin ja paras ja oikea. Mutta ei se enää ole. Mutta sen kokonaan uudelleen kirjoittaminen on vain valtavan suuri työ”, hän maalaa. ”Jos on markkinajohtaja, ei tarvitse tehdä sitä, mutta sitten tulee joku uusi yritys, joka lähtee tyhjästä ja hyppää edellisen ja sitä seuraavan sukupolven yli uusimpaan tapaan toteuttaa se ratkaisu. He lähtevät nollasta liikkeelle ja alkavat syödä markkinajohtajan markkinaosuutta.” Sopivassa asennossa Siilasmaata kuunteleva saattaa kuulla hänen puhuvan Nokiasta, jonka hallituksen jäsenenä, myöhemmin puheenjohtajana ja hetken aikaa myös pääjohtajana Siilasmaa toimi. Siilasmaa kertoo myyneensä omistamansa Nokiat, joita hän omisti Nokian vuoden 2019 vuosikertomuksen mukaan noin 1,4 miljoonaa kappaletta. Tällä hetkellä sijoitusmarkkinoita ajavat yhdysvaltalaiset AI-yhtiöt. ”Kysymys ei ole siitä, onko siellä kupla, mutta kysymys on, koska se puhkeaa ja millä tavalla”, Risto Siilasmaa sanoo. S-Pankki Korkovarainhoito -rahastoa hoitaessaan Marko Ojalalla on edessään korkomarkkinoiden buffetpöytä, jonka tarjonnasta hän voi poimia kulloinkin kaikkein kiinnostavimmat palat. Mitkä niistä ovat tällä hetkellä kaikkein kiinnostavimpia? ”Meillä on tällä hetkellä ylipainossa kehittyvien markkinoiden lainat ja euroalueen high yield -lainat”, johtava salkunhoitaja Marko Ojala sanoo. Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

23. lokak. 2024 - 1 h 13 min
Loistava design ja vihdoin on helppo löytää podcasteja, joista oikeasti tykkää
Kiva sovellus podcastien kuunteluun, ja sisältö on monipuolista ja kiinnostavaa
Todella kiva äppi, helppo käyttää ja paljon podcasteja, joita en tiennyt ennestään.

Saatavilla kaikkialla

Kuuntele Podimoa puhelimella, tabletilla, tietokoneella tai autossa!

Kokonainen maailma kuunneltavaa viihdettä

Tuhansia äänikirjoja ja yksinoikeuspodcasteja

Ei mainoksia

Kuuntelemalla Podimon sisältöä et tuhlaa aikaa mainosten kuuntelemiseen.

Tarjouksesi

Rajattomasti yksinoikeuspodcastien kuuntelua
Ei mainoksia
20 tuntia äänikirjoja / kk
Kokeilun jälkeen vain 7,99 € / kuukausi. Ei sitoutumista!

Muita podcasteja yksinoikeudella

Suosittuja äänikirjoja