Karon Grilli

Voiko oikeistohallitus myydä valtion omistuksia kavereilleen ylihintaan? Postin listautumismyynnin tapauksessa kavereita ovat kaikki suomalaiset, joilla on mahdollisuus ostaa pala Postia.Kirjeiden ja korttien lähettelyn romahdus on kurittanut Postin liikevaihtoa. Postin johto on parhaansa mukaan vastannut alenevaan kysyntään sopeuttamalla toimintoja. Postin henkilöstömäärä on puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa, liikevaihto laskenut päälle 2 miljardista nykyiseen noin 1,5 miljardiin euroon.Sopeuttaminen on tuottanut tulosta: Posti on kannattava, eikä edes ihan huonosti kannattava, kun sitä vertaa samankaltaisiin eurooppalaisiin entisiin valtiollisiin postilaitoksiin.Posti tihkuu sijoitusseksiä yhtä paljon kuin pakettijakelijan työasu, mutta eipä yhtiötä ole myöskään hinnoiteltu pilviin. 300 miljoonan euron markkina-arvolla ja vajaan 500 miljoonan nettoveloilla yritysarvoksi tulee 800 miljoonaa. Posti ohjeistaa oikaistun käyttökatteensa 200 miljoonan euron hujakoille, mistä laskettuna EV/EBITDA-tunnusluku asettuu vaatimattomaan neljään.Eivätpä tosin verrokitkaan ole hinnalla pilattuja.Videolla jaarittelua Postista ja lopuksi vielä nostalgiannälkäisille sisäluettuna vuonna 2014 ilmestynyt juttu Postista, jota silloin oltiin laittamassa listautumiskuntoon. Silloin markkina-arvo olisi pyörinyt ehkä miljardin tienoilla.

Grillinpitäjän salkkuun ilmestyi heinä-syyskuun jaksolla kolme kokonaan uutta yhtiötä, minkä lisäksi muutaman vanhan omistuksen täydentäminen jatkui – niistä huolestuttavimpana pään lyöminen halpoihin ja koko ajan lisää halvenneisiin it-konsulttiyhtiöihin.Myyntejä kolmen kuukauden jaksolla ei tullut ainuttakaan, minkä osin selittää se, että WithSecure muuttui lunastustarjouksen myötä kuolleeksi paperiksi, jolla ei saa osakemarkkinariskiä.Indeksisijoittamisen puolella siirtyminen erikoistuneista indekseistä kohti laajoja indeksejä eteni hitaasti mutta määrätietoisesti.Paljon lupauksia, vähemmän tekoja!

MAINOSTutustu tämän jaksokuvauksen lopussa olevaan disclaimeriin!Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle listautumista suunnitteleva Cityvarasto on Suomen pienvarastobisneksen King Kong.Cityvaraston kiinteistötoiminnan liikevaihto oli viime vuonna reilut 17 miljoonaa euroa, kun koko Suomen pienvarastomarkkina oli 41 miljoonan euron suuruinen. Näillä luvuilla laskettuna Cityvaraston markkinaosuus oli jo yli 40 prosenttia.Kovasti kasvua hamuava Cityvarasto pystynee vielä jonkin aikaa kasvamaan ottamalla markkinaosuutta, mutta kaiken aikaa enemmän kasvu on kiinni kokonaismarkkinan kasvusta. Mikä on Suomen pienvarastomarkkinan kasvu, toimitusjohtaja ja yhtiön perustaja Ville Stenroos?”Olen läheltä seurannut Ruotsia ja muita Pohjoismaita. Pohjoismaissa penetraatio per ihminen on noin 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa. Me olemme hyvin samanlaisia maita ja kaupunkeja, ja kulttuurit ovat samanlaisia. Me emme saa kiinni [Ruotsin asukaskohtaisia pienvarastoneliölukuja], koska se kasvaa niin kovasti Ruotsissa! Britanniassa se on yli tupla per asukas verrattuna Suomeen, Yhdysvalloissa 15-kertainen. Ja ne kasvavat edelleen”, Ville Stenroos vastaa.”Yhdysvalloissa viimeksi kuluneen 40 vuoden aikana pienvarastointi on ollut nopeimmin kasvava kiinteistösektori – ja kaikista kannattavin”, hän sanoo.DISCLAIMER:Cityvarasto suunnittelee listautumismyyntiä ja -antia sekä listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Yleisöannin merkintäaika on alkanut 24.9. ja sen odotetaan jatkuvan 30.9.2025 asti.Sijoittajaa kehotetaan lukemaan esite ennen sijoituspäätöksen tekemistä ymmärtääkseen täysin arvopapereihin sijoittamista koskevaan päätökseen liittyvät riskit ja edut. Suunniteltua listautumista koskeva suomenkielinen esite on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa cityvarasto.fi/ipo.Yhteistyössä: Cityvarasto

Grillattavana Euroopan tunnetuimpiin kasvuyhtiösijoittajiin kuuluvan Baillie Giffordin partneri ja listaamattomien markkinoiden tiimin johtaja Peter Singlehurst. Grillaus on englanniksi mutta haastattelu on tekstitetty suomeksi.Peter Singlehurst discusses how future growth opportunities are systematically underestimated in both public and private markets. He shares fascinating insights into how Baillie Gifford spotted a mispriced opportunity in Elon Musk’s SpaceX. The firm invested in the company back in 2019, at a time when its valuation was practically based on its launch business alone. They saw a significant, mispriced opportunity in the Starlink program, which has since proven to be a key driver of the investment's success. We also delve into the growing importance of private equity, discussing why many large growth companies, like the nearly €400 billion valuation SpaceX, are staying off the stock market. Peter argues that this phenomenon is not a forced move but a major opportunity for investors who can gain access to these companies. Singlehurst also reveals Baillie Gifford's "recipe for growth," discussing both the quantitative and qualitative factors they look for in a company, such as a strong competitive advantage and the ability to multiply in value over the years. We also touch upon their investment philosophy in China, where they hold a significant position in ByteDance, the parent company of TikTok. Karon Grilli interview was produced in collaboration with Baillie Gifford. The company paid for its participation in the program, but did not influence the questions asked.

Osakesijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat antaneet 2000-luvulla keskimäärin kaksinumeroisia vuosituottoja. Private Equity on päihittänyt suurten pörssi-indeksien kehityksen.Listaamattomiin yhtiöihin sijoittavat pääomasijoittajat ovat arvonluonnin ammattilaisia, jotka käytössään olevin keinoin pyrkivät nostamaan salkkuunsa hankkimansa yhtiön arvoa mahdollisimman paljon. Kun käytössä on toimialaosaamista ja joustava rahoitus, tulosta pitääkin syntyä. Eivätkä pääomasijoittajat edes lähde mukaan kohteeseen, jossa ne eivät näe selvää arvonluontipotentiaalia.Aktiivinen, yritystä muuttamaan pyrkivä pääomasijoittaminen on luonteeltaan varsin toisenlaista kuin passiivinen pörssilistatun yhtiön osakenipun ostaminen.”Pääomasijoittaja ei vain anna pääomaruisketta firmaan ja palaa katsomaan viiden vuoden päästä, mitä on tapahtunut”, Titaniumin pääomasijoituksista ja vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja Kenneth Barner-Rasmussen sanoo.Private Equity oli pitkään suursijoittajien temmellyskenttää, mutta viime vuosina finanssiteollisuus on ryhtynyt tekemään myös yksityissijoittajille soveltuvia tuotteita ja markkinoimaan niitä. Yksi tällainen tuote on Titaniumin uusi Private Equity -rahasto, jonka salkunhoidosta Barner-Rasmussen vastaa.Titanium Private Equity sijoittaa varansa pääomasijoitusrahastoihin, joihin merkintöjä voi tehdä ja joista varoja voi lunastaa tietyin määräajoin. Eikö moniportainen järjestelmä synnytä tehottomuutta ja kuluja? Jääkö rahastosijoittajalle muuta iloa kuin uuden omaisuusluokan tuoma hajautushyöty?Kenneth Barner-Rasmussenin grillauksessa käsitellään niin Private Equityä yleisesti kuin hänen hoitamaansa rahastoa.Yhteistyössä: Titanium