Oppimisen psykologia

Tämän jakson aiheena on palaute. Jakson myötä tulet kuulemaan miksi palaute on tärkeää ja miten sitä voi hyödyntää. Saat myös ihan konkreettisia vinkkejä palautteen pyytämiseen. Käsitelen palautetta nimenomaan osaamisen tunnistamisen keinona, mutta toki voit kuunnella tätä jaksoa myös yleisesti palautteen merkityksestä itsetuntemuksen lisäämisen näkökulmasta. Meillä ihmisillä on myös taipumus vähätellä rutiininomaisesti osa-alueita, jotka tulevat meille luonnostaan, koska ne eivät tunnu erityisiltä. Ne ovat hiljaista tietoa, jota meidän on vaikea itse huomata. Meillä on myös aina sokeita pisteitä: asioita, joita emme näe itsessämme. Nämä voivat olla taitoja, jotka muut näkevät meissä selvästi, mutta joita emme itse huomaa. Esimerkiksi sun työkaverit saattaa ihailla tapaasi esittää monimutkaiset asiat selkeästi, vaikka sinä itse pidät sitä "vain normaalina keskustelutaitona tai tapana ilmaista itseäsi". Eli me tarvitaan muita ihmisiä oman osaamisen tunnistamiseen. Toki palaute ei ainoastaan paljasta vahvuuksia, vaan myös kehityskohtia, joita emme välttämättä itse havaitse. Kun me saadaan palautetta – oli se asiakkaalta, kollegalta, pomolta, puolisolta tai vaikka ihan satunnaiselta ohikulkijalta – siihen liittyy usein kaksi näkökulmaa, joita ei välttämättä aina tule tietoisesti pohdittua: miten itse otamme palautteen vastaan ja mistä näkökulmasta toinen sitä antaa. Näiden näkökulmien tarkastelu voi avata uusia oivalluksia siitä, mitä siitä palautteesta jää käteen.

Ajattele hetkeä, kun olet juuri aloittanut uudessa työpaikassa ja ensimmäinen kahvitauko lähestyy. Haluaisit tutustua kollegoihisi, mutta et oikein tiedä, miten aloittaa keskustelu. Tilanne tuntuu hieman jännittävältä, mutta tiedät, että olisi tärkeää oppia tuntemaan firman porukkaa. Pian tämän jälkeen osallistut alan suurimmille messuille, joissa on paljon potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Haluat hyödyntää tilaisuuden verkostoitumiseen, mutta väkijoukossa tuntemattomien ihmisten lähestyminen tuntuu haastavalta. Tässä jaksossa pohditaan verkostoitumista – aihetta, joka on olennainen osa nykypäivän työelämää, mutta josta on paljon väärinkäsityksiä. Mitä verkostoituminen oikeastaan tarkoittaa? Ja miksi se on niin tärkeä taito? Vieraanani on Laura Lindsberg, verkostoitumisen ja markkinoinnin ammattilainen ja Verkostoitumisen taito -kirjan (Alma Talent, 2024) kirjoittaja. Laura kertoo mm. - Mitä tarkoitetaan verkostoitumisella ja mitä iloa siitä voi olla? - Millaisia väärinkäsityksiä siihen liittyy? - Miten verkostoituminen kannattaa aloittaa, jos se tuntuu itselle vieraalta? - Mitkä ovat yleisimmät esteet tehokkaalle verkostoitumiselle? - Kuinka voittaa ujous tai muut henkilökohtaiset esteet verkostoitumisessa? - Miten verkostot voivat auttaa uran tärkeissä hetkissä?

Kuvittele, että esihenkilösi kehuu sinua toistuvasti. Aluksi olet iloinen, mutta pian huomaat, että kehuilla on hintansa. Esihenkilö pyytää sinua yhä useammin tekemään ylitöitä ja ottamaan lisää vastuuta. "Tämä projekti on todella tärkeä, ja sinä olet ainoa, joka pystyy hoitamaan sen kunnolla," hän sanoo. Tunnet painetta ja stressiä, mutta et halua tuottaa pettymystä. Pian alat tosissaan väsyä työn määrään, ja alat miettimään onko esihenkilösi manipuloinut sinua kehuillaan. Tämän kertaisen jakson aiheena on manipulointi ja miten se ilmenee eri tilanteissa, kuten työpaikalla, ihmissuhteissa ja jopa itsensä suhteen. Pohdimme myös, kuinka manipulaatio eroaa muusta vaikuttamisesta ja onko se aina negatiivinen asia. Kanssani keskustelemassa on kaksi erikoispsykologia: Nina Lyytinen ja Satu Pihlaja. Nina ja Satu ovat kirjoittaneet aiheesta myös kirjan: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi. Nina ja Satu kertovat mm. - Miten manipulointi eroaa muusta vaikuttamisesta? - Onko manipulointi aina huono asia? - Miten manipulointi voi näkyä erilaisissa ihmissuhteissa? - Mitkä ovat tyypillisiä manipuloinnin tapoja? - Miten manipulointi vaikuttaa tunteisiin? - Miten manipuloinnilta voi suojautua?

Kuvittele hetki, jossa olet juuri sulkenut toimiston oven takanasi. Olet viettänyt päivän palavereissa, vastannut lukemattomiin sähköposteihin ja yrittänyt keskittyä tärkeään projektiin. Päivä on ollut täynnä keskeytyksiä ja kiirettä, ja tunnet olosi niin uupuneeksi, että jo ajatus kotitöistä tuntuu ylivoimaiselta. Samaan aikaan ovesta astuu kollegasi, joka tekee samaa työtä kuin sinä, ja huikkaa iloisesti heipat, mainiten menevänsä kotiin valmistamaan perheelleen herkullista lasagnea ja suuntaavansa sen jälkeen spinning-tunnille. Hän vaikuttaa olevan täynnä virtaa. Mietit, miksi hän jaksaa, mutta sinä et. Tässä jaksossa tutustumme siihen, millaisia yksilöllisiä eroja kuormittumiseen ja työhyvinvointiin liittyy. Vieraana on psykologi Anniina Virtanen, jolta on juuri tullut ulos uunituore kirja Tunne työminäsi - Näin löydät yksilöllisiä tapoja jaksaa ja kukoistaa. Anniina kertoo mm. - Miksi geneeriset vinkkilistat työhyvinvoinnin edistämiseen voivat ärsyttää tai olla jopa haitallisia? - Miksi työn ja työntekijän yhteensopivuus on niin merkityksellinen tekijä työhyvinvoinnissa? - Mitä tarkoitetaan “työminällä”? - Miten persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten koemme työelämän haasteet ja ilot? - Mitkä ovat persoonallisuuden kolme tasoa? - Mitä ovat taipumukselliset piirteet ja miten ne vaikuttavat työhyvinvointiin? - Mitä ovat yleiset sopeutumiskeinot työelämässä ja miten ne liittyvät omaan hyvinvointiin? - Millainen merkitys on tarinoilla, joita ihminen kertoo itsestään?

Kuvittele, että sinulle tarjotaan mahdollisuutta ottaa vastuullesi uusi kiinnostava osa-alue työtehtävässäsi. Tämä uusi tehtäväalue vaatii taitoja ja tietoja, joihin et ole vielä täysin perehtynyt. Tunnet, että oppimiskäyrä olisi jyrkkä ja haasteita riittäisi. Samalla puntaroit, pitäisikö sinun pysyä tutussa ja turvallisessa vai lähteä opettelemaan uutta. Tässä jaksossa pohditaan oppimisen mestaruutta. Pureudumme siihen, mitä oppimisen mestaruudella tarkoitetaan ja miksi se on tärkeä tavoite sekä yksilöille että organisaatioille. Käsittelemme myös tärkeimpiä työkaluja oppimisen tukemiseen. Vieraanani on Mertzi Bergman, joka on kouluttaja ja Asiantuntijista oppimisen mestariksi -kirjan (Alma Talent 2024) kirjoittaja. Mertzi kertoo mm. -Miten yksilön taidot, tahto ja tarina vaikuttavat oppimiseen? -Kuinka oppimisen rutiineja voisi muuttaa ja miksi pitäisi? -Pitääkö oppimisen olla aina tavoitteellista? -Mitä on reaktiivinen ja proaktiivinen oppiminen? -Mitä työyhteisö voi tehdä, jotta oppiminen tulee näkyväksi ja osaksi arkea? -Millainen merkitys on oppimisen sanoittamisella? -Millainen merkitys johtamisella on koko työyhteisön oppimiseen?