Oppimisen psykologia

Väärässä olemisen taito - miksi on niin vaikeaa myöntää olevansa väärässä? / Kesäuusinta

Miksi on niin vaikeaa myöntää olevansa väärässä? Vaikka ihan arkisissa pikkujutuissa, kuten mitä piti ostaa kaupasta tai mitä sovittiin kesälomasuunnitelmista. Tämän jakso myötä sä opit ymmärtämään miksi me ihmiset ollaan niin usein väärässä ja miksi sitä on vaikea huomata, saati myöntää! Ja tietenkin avaan myös sitä, miten meistä jokainen voi kehittää väärässä olemisen taitoa. Pääset myös tutustumaan tositarinaan Millerin maailmanlopun odottajista. Elokuisena aamuna, 1844 kirjava joukko ihmisiä oli kokoontunut yhteen kirkkoihin, pelloille ja pihamaille. Joukossa oli lakimiehiä, vapautettuja orjia, tuomareita, maatilallisia ja tehdastyöläisiä. Heitä yhdisti hyvin erikoinen asia: kaikki heistä olivat tulleet odottamaan maailmanloppua. Ihmisjoukko oli valtava, yhteensä jopa miljoona henkilöä. Tätä moninaista ryhmää yhdisti usko William Millerin opetuksiin. Miller oli itseoppinut saarnaaja, joka oli analysoinut raamattua ja päätynyt toisen tulemiseen ajankohtaan. Tarina on erinomainen esimerkki siitä miten me ihmiset muodostetaan uskomuksia, ajattelutapoja ja mielipiteitä ja miten me suhtaudutaan siihen kun joku uskomus osoittautuu vääräksi. Tämä on kesäuusinta. Jakso on julkaistu ensimmäisen kerran 11.5.2022.

Muistin rajat - kuinka muistia voi kehittää? / kesäuusinta

*Kesäuusinta* Millainen on ihmisen muisti ja kuinka sitä voi kehittää? Tässä jaksossa avaan muistin mekanismeja ja kerron miten jokainen voi oppia muistamaan paremmin. Kuinka keskusteluista, kirjoista ja arkisista hetkistä otetaan hyöty irti ja muodostetaan muistijälki. Jakso auttaa muistamisen pulmissa ja antaa käytännön vinkkejä muistin terästämiseen. Pääset myös tutustumaan Solomon Shereshevskyyn, muistilegendaan ja myyttiseen hahmoon, jonka muisti vaikutti olevan täysin rajaton. Mitä voimme oppia Solomonin supermuistista? Millaista oli elää supermuistin kanssa? Miksi hyvä muisti ajoi Solomin lopulta vaikeuksiin? Jakso on numero #29 ja se on julkaistu alunperin 8.3.2022.

#113 Tän ei pitänyt mennä näin. Kuinka paljon elämää voi suunnitella?

Muiden elämä näyttää usein loogiselta tarinalta. Siltä, että asiat on edenneet suunnitelmien mukaan ja jokainen valinta on vienyt määrätietoisesti kohti nykyhetkeä. Oma elämä taas tuntuu usein paljon sekavammalta: sattumilta, harhapoluilta, epäonnistumisilta, onnenkantamoisilta ja mahdollisuuksilta, joihin tuli tartuttua hetken mielijohteesta. Entä jos todellisuudessa tämä on meistä jokaisen elämää? Tässä jaksossa pohdin, kuinka suuri osa työelämästä ja elämästä ylipäätään rakentuu suunnittelun sijaan sattumien, käännekohtien ja niihin reagoimisen varaan. Miksi jälkikäteen kerromme elämästämme paljon johdonmukaisempaa tarinaa kuin miltä se silloin tuntui? Miksi epäonnistumiset voi vuosien päästä näyttää tärkeiltä käännekohdilta? Ja miksi meillä on niin voimakas tarve ajatella, että asiat menivät juuri niin kuin niiden pitikin mennä?

#112 Kuinka älykäs olet? Mitä älykkyys on ja miksi sillä on väliä.

Älykkyys herättää yllättävän paljon tunteita. Moni meistä haluaa uskoa, että menestys, oppiminen ja elämässä pärjääminen ovat ennen kaikkea kiinni asenteesta, harjoittelusta tai sinnikkyydestä. Mutta mitä tutkimus oikeastaan kertoo älykkyyden merkityksestä? Tässä jaksossa keskustelen Helsingin yliopiston psykologian professorin Markus Jokela kanssa älykkyydestä. Mitä älykkyys tarkoittaa? Miten se näkyy arjessa, oppimisessa ja työelämässä? Pohdimme myös kysymyksiä, jotka monia askarruttavat mutta joista harvemmin puhutaan ääneen: Mistä tietää, onko riittävän älykäs? Missä kohtaa yksilöiden väliset erot alkavat oikeasti näkyä? Ja miksi älykkyys tuntuu olevan niin herkkä ja jopa kiistanalainen aihe?

#114 Entä jos olisin valinnut toisin? – valinnanvapauden paradoksi

Valinnanvapaus tuntuu yleensä hyvältä asialta. Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä paremmat mahdollisuudet löytää juuri itselle sopiva ratkaisu. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Tässä jaksossa tarkastelen valinnanvapauden paradoksia: miksi runsaat vaihtoehdot voivat tehdä päätöksenteosta vaikeampaa, lisätä tyytymättömyyttä ja saada meidät jatkuvasti miettimään, olisiko jokin toinen vaihtoehto ollut parempi. Ongelmat alkavat usein jo ennen valintaa. Kun vaihtoehtoja on liikaa, päätöksenteko voi lamaantua. Tämä näkyy ruokakaupan hyllyillä, suoratoistopalveluissa, viikonlopun suunnitelmissa, opiskelupaikkoja pohtiessa tai työuraa rakentaessa. Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä vaikeampi on valita. Haasteet eivät kuitenkaan lopu päätöksen tekemiseen. Valinnan jälkeen mieleen jäävät helposti ne vaihtoehdot, joita ei tullut valittua. Uudessa työssä miettii toisen urapolun mahdollisuuksia. Parisuhteessa saattaa pohtia, millaista elämä olisi ollut jonkun toisen kanssa. Muutto, opiskelupaikka tai harrastus voi tuntua oikealta ratkaisulta, kunnes huomio kiinnittyy siihen, mitä kaikkea samalla jäi kokematta. Valitsematta jääneiden vaihtoehtojen parhaat puolet alkavat helposti näyttää houkuttelevammilta kuin valitun vaihtoehdon arki. Pohdin myös kahta erilaista tapaa tehdä päätöksiä. Oletko maksimoija, joka etsii sitkeästi parasta mahdollista vaihtoehtoa, vertailee, lukee arvosteluja ja palaa päätöksiinsä vielä jälkeenpäinkin? Vai tyytyjä, joka valitsee riittävän hyvän vaihtoehdon ja siirtyy eteenpäin? Kumpi tapa tuottaa parempia päätöksiä, ja kumpi enemmän hyvinvointia?