Hyvä paha johtaminen

Jakso 63: Hyvä ihmisten johtaminen strategisena tekijänä

Mitä tapahtuu, kun hyvä johtaminen nostetaan organisaatiossa aidosti strategiseksi kysymykseksi? Tässä Hyvä paha johtaminen podcastin jaksossa Jaakko Sahimaa ja Janne Annunen saavat vieraakseen SOSPRO Oy toimitusjohtajan Teemu Annalan. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten lähijohtamista voidaan kehittää systemaattisesti ja mitä vaikutuksia pitkäjänteisellä johtamisen kehittämisellä voi olla niin henkilöstöön, organisaation toimintaan kuin asiakkaisiin. SOSPROssa lähijohtamisen kehittämisen tueksi on rakennettu yhteistä johtamisen kieltä ja hyödynnetty SLII johtamismallia. Keskeinen ajatus on, ettei eri ihmisiä johdeta pysyvästi eri tavoin, vaan johtamista mukautetaan tehtävän, osaamisen ja sitoutumisen mukaan. Jaksossa puhutaan myös tavoitteiden merkityksestä, palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta, roolien ja vastuiden selkeydestä sekä siitä, miten organisaation strategiset tavoitteet saadaan näkymään työntekijöiden arjessa. Kehittämisen vaikutukset näkyvät myös numeroissa. SOSPROssa henkilöstön lähtövaihtuvuus on laskenut merkittävästi ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Samalla kokemus tavoitteiden selkeydestä, palautteesta ja johtamisen systemaattisuudesta on parantunut. Jakson keskeinen viesti on yksinkertainen: hyvä johtaminen ei synny yksittäisistä koulutuksista, lomakkeista tai tempuista. Se vaatii yhteistä ajattelua, selkeitä rakenteita, sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä koko organisaatiossa.

Jakso 62: Itsensä johtaminen on enemmän kuin ajanhallintaa

Itsensä johtamisesta puhutaan paljon, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Kyse ei ole vain kalenterin hallinnasta, priorisoinnista tai siitä, että saa päivän tehtävälistan tehdyksi. Itsensä johtamisen ytimessä on kyky vaikuttaa omaan onnistumiseen työssä suhteessa yhteisiin tavoitteisiin. Tässä Hyvä paha johtaminen -podcastin jaksossa Jaakko Sahimaa ja Janne Annunen pureutuvat itsensä johtamisen ajattelutapoihin ja taitoihin. Miten omat uskomukset voivat huomaamatta rajoittaa toimintaa? Millaista vaikutusvaltaa jokaisella meistä on asemasta riippumatta? Entä miksi vastuu hyvästä johtamisesta ei kuulu pelkästään esihenkilölle? Jaksossa käsitellään kolmea keskeistä ajattelutapaa: omien mielen esteiden haastamista, omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistamista sekä proaktiivisuutta. Lisäksi keskustellaan käytännön itsensä johtamisen taidoista: tavoitteiden asettamisesta, oman osaamisen ja sitoutumisen arvioimisesta sekä oikeanlaisen tuen ja johtamisen pyytämisestä. Hyvä itsensä johtaminen ei tarkoita, että kaikki pitäisi osata tai ratkaista yksin. Olennaista on tunnistaa, mitä tavoittelet, missä olet nyt ja mitä tarvitset päästäksesi eteenpäin. Jakson tärkeä ajatus: pilko työ ja tavoitteet riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi, tunnista missä jo onnistut ja mallinna toimivaa itsensä johtamista yksi askel kerrallaan.

Jakso 61: Mikä työpaikoilla mättää? Tutkittua tietoa johtamisesta

Miltä suomalaisen työelämän ja johtamisen tila näyttää tuoreen tutkimustiedon valossa?Jaksossa vieraana on Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Paula Lehto. Keskustelussa selviää, miksi johtaminen ja organisaation toimintatavat vaikuttavat henkilöstön tyytyväisyyteen enemmän kuin mikään muu osa-alue.Miksi luottamus ylimpään johtoon jää usein heikoksi? Mikä merkitys avoimella ja toistuvalla viestinnällä on? Entä mitä henkilöstötutkimuksen tuloksilla pitäisi oikeasti tehdä?Jaksossa puhutaan myös eri ikäryhmien kokemuksista, hybridityöstä ja siitä, miksi henkilöstölle on tärkeää tehdä näkyväksi, miten heidän palautteensa on johtanut muutoksiin.

Jakso 60: Näin monikulttuurisuus muuttaa suomalaista työelämää

Tässä jaksossa puhutaan monikulttuuristen työyhteisöjen johtamisesta yhdessä Turun kaupungin henkilöstöjohtaja Sinikka Valtosen kanssa. Keskustelussa pureudutaan siihen, miksi monikulttuurisuus ei ole vain tulevaisuuden työelämän teema, vaan jo tämän päivän todellisuutta. Suomessa työyhteisöt muuttuvat, väestörakenne kehittyy ja yhä useampi organisaatio joutuu pohtimaan, miten erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat ihmiset saadaan aidosti osaksi työyhteisöä. Jaksossa käsitellään muun muassa kielen merkitystä, työyhteisöön mukaan ottamista, psykologista turvallisuutta ja sitä, miksi täydellinen suomen kielen taito ei aina voi olla työn tekemisen lähtöehto. Sinikka jakaa käytännön esimerkkejä Turun kaupungilta ja muistuttaa, että hyvä johtaminen monikulttuurisessa työyhteisössä ei lopulta ole mystiikkaa. Se on selkeyttä, kunnioitusta, mahdollisuuksien antamista ja halua tulla toista vastaan. Jakso haastaa myös katsomaan suomalaista työelämää uudesta kulmasta. Moni meille itsestään selvä asia, kuten matala hierarkia, tasa-arvoinen kohtelu ja avoin keskustelukulttuuri, voi muualta tulevalle olla jotain poikkeuksellisen arvokasta. Samalla monikulttuurinen työyhteisö voi tehdä näkyväksi myös ne asiat, joita meidän kannattaa itse oppia johtamaan paremmin.

Jakso 59: Miten johtajuus muuttuu, kun yritys kasvaa?

Tässä luonnollinen jakson kuvaus ilman ajatusviivoja: Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten johtajuus muuttuu yrityksen kasvaessa. Vieraana on kasvuyrittäjä ja enkelisijoittaja Katja Koski, joka kertoo omasta matkastaan puheterapeutista nopeasti kasvavan yrityksen perustajaksi ja johtajaksi. Keskustelussa käydään läpi, mitä kasvu vaatii johtajalta, miksi kaikkea ei voi eikä pidä tehdä itse ja miten oma rooli muuttuu, kun yritys kasvaa nollasta kymmeniin miljooniin ja satoihin työntekijöihin. Katja puhuu avoimesti myös omista kasvukohdistaan, tunteiden johtamisesta, avun pyytämisestä, delegoinnista ja siitä, miksi selkeys on yksi johtamisen tärkeimmistä taidoista. Jakso sopii erityisesti yrittäjille, johtajille ja kaikille, jotka pohtivat omaa kasvuaan johtajana. Miten rakennetaan organisaatio, jossa ihmiset pystyvät tekemään työnsä hyvin? Milloin yrittäjästä tulee pullonkaula? Ja mitä johtajan pitää oppia päästämään irti?