Oppimisen psykologia

Tekoälystä on tullut monille arjen työpari. Se auttaa ideoimaan, selkeyttämään ajattelua ja etsimään tietoa nopeasti. Tekoäly on tällä hetkellä kuuma puheenaihe myös melkein jokaisessa firmassa. Monelle on kuitenkin vielä vähän epäselvää, mitä kaikkea sen kanssa voi oikeasti tehdä. Miten se voi auttaa oppimisessa? Millaisia taitoja se vaatii? Ja mitä sudenkuoppia siihen liittyy? Keskustelemme näistä teemoista Susanna Valkeuksen kanssa, joka toimii OP Henkivakuutuksella osaamisen kehittämisen asiantuntijana ja kouluttaa ja sparraa yhtiön väkeä tekoälyn hyödyntämisessä. Juttelemme siitä miten Susanna ja Op Henkivakuutuksella laajemmin tekoälyä on alettu hyödyntämään tai ainakin sen käyttöä kokeilemaan. Toisaalta puhumme myös isommassa kuvassa siitä mitä tekoäly tarkoittaa oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle. Susanna kertoo mm.: -Miksi tekoäly kannattaa ottaa haltuun? Mitä se voi parhaimmillaan tarjota? -Miten tekoälyä kannattaa arjessa hyödyntää? -Kannustaako tekoäly pintaoppimiseen, syväoppimisen sijaan? Mitä se tekee oppimisprosessille? -Mitkä ovat tekoälyn käyttämisen sudenkuopat? (esim. omien vinoumien vahvistaminen.) -Millaista osaamista tekoälyn käyttö vaatii nyt ja tulevaisuudessa? Mitä ovat tekoälyajan oppijan osaamiset?

Tämä jakso on sinulle, joka ajattelet, että puhut liian nopeasti, esityksesi rakenne on sekava tai äänesi kuulostaa oudolta. Saatat kantaa itsestäsi uskomuksia, jotka estävät sinua avaamasta suuta silloin kun sillä olisi merkitystä. Puhumme tietokirjailija ja puhekouluttaja Juhana Torkin kanssa puhetaidon merkityksestä ja siitä miten sitä voi oppia. Ja myös siitä, että hyvin moni meistä todellisuudessa osaa puhua paljon paremmin kuin luuleekaan. Juhana kertoo mm. – Miksi puhetaito on yksi arjen tärkeimmistä taidoista? – Miten hyväksi puhujaksi voi kehittyä ja mitä siinä oikeastaan harjoitellaan? – Miten esiintymisjännityksen voi kohdata ja miksi siitä ei tarvitse päästä kokonaan eroon? Jaksossa kuulet myös aitoa materiaalia mieheni Hapen pitämästä puheesta ystävyyden häissä ja millaisia fiiliksiä puheen pitäminen hänessä herättää.

Kehonkieli vaikuttaa vuorovaikutukseen enemmän kuin arvaamme ja usein jo ennen kuin ehdimme sanoa sanaakaan. Tässä jaksossa puhutaan eleistä, ilmeistä ja kehonkielen vaikutuksesta arjen tilanteissa. Miksi joskus päädymme kömpelöön halaus-kättely-tanssiin? Entä miten kehonkieltä voi tietoisesti havainnoida ja hyödyntää? Vieraanani on vuorovaikutuksen ja kielen tutkija ja Raami-kehittämispalvelun yrittäjä Elina Tapio. Elina kertoo mm.: 🙋‍♀️Mitä kaikkea kehonkieli on? Miten käsien eleet, kehonasento, päänliike, katse, proksemiikka ja esineiden käsittely palvelee vuorovaikutusta? 🤷‍♀️ Miten eleitä voi luokitella? 🧏‍♀️ Miten omia eleitä voi oppia huomaamaan ja säätelemään? 🙅‍♀️ Miksi konteksti ratkaisee kehonkielen tulkinnassa? 🤦‍♀️ Millaisia myyttejä kehonkieleen liittyy?

Työpaikalla vietetään iso osa ajasta ja se millaisia suhteita meillä on työkavereihimme, vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme ja työn mielekkyyteen. Mutta millainen on kiva työkaveri ja millainen työkaveri olet itse? Tässä jaksossa pureudeutaan työkaveruuden ihanaan ja välillä haastavaankin maailmaan. Tässä jaksossa kuulet: 🔎 Mitä tutkimukset sanovat työkaveruuden merkityksestä? 💬 Millaisia kokemuksia kuulijoilla on hyvästä työkaveruudesta? 🔥 Myytti vai fakta? Psykologi Anniina Virtanen oikoo työkaveruuteen liittyviä uskomuksia. ❓ Vastauksia kuulijoiden kysymyksiin: Voiko työkaveruutta tietoisesti rakentaa? Mitä tehdä, jos työkaveruus ei suju?

Tämän jakson aiheena on palaute. Jakson myötä tulet kuulemaan miksi palaute on tärkeää ja miten sitä voi hyödyntää. Saat myös ihan konkreettisia vinkkejä palautteen pyytämiseen. Käsitelen palautetta nimenomaan osaamisen tunnistamisen keinona, mutta toki voit kuunnella tätä jaksoa myös yleisesti palautteen merkityksestä itsetuntemuksen lisäämisen näkökulmasta. Meillä ihmisillä on myös taipumus vähätellä rutiininomaisesti osa-alueita, jotka tulevat meille luonnostaan, koska ne eivät tunnu erityisiltä. Ne ovat hiljaista tietoa, jota meidän on vaikea itse huomata. Meillä on myös aina sokeita pisteitä: asioita, joita emme näe itsessämme. Nämä voivat olla taitoja, jotka muut näkevät meissä selvästi, mutta joita emme itse huomaa. Esimerkiksi sun työkaverit saattaa ihailla tapaasi esittää monimutkaiset asiat selkeästi, vaikka sinä itse pidät sitä "vain normaalina keskustelutaitona tai tapana ilmaista itseäsi". Eli me tarvitaan muita ihmisiä oman osaamisen tunnistamiseen. Toki palaute ei ainoastaan paljasta vahvuuksia, vaan myös kehityskohtia, joita emme välttämättä itse havaitse. Kun me saadaan palautetta – oli se asiakkaalta, kollegalta, pomolta, puolisolta tai vaikka ihan satunnaiselta ohikulkijalta – siihen liittyy usein kaksi näkökulmaa, joita ei välttämättä aina tule tietoisesti pohdittua: miten itse otamme palautteen vastaan ja mistä näkökulmasta toinen sitä antaa. Näiden näkökulmien tarkastelu voi avata uusia oivalluksia siitä, mitä siitä palautteesta jää käteen.