BIOS-podcast

Overshoot ja Long Heat

Wim Carton ja Andreas Malm ovat kirjoittaneet tuplateoksen ilmastonmuutoksen politiikasta juuri tällä hetkellä. Oveshoot kertoo, miten ajatus turvarajojen ylittämisestä ja sitten takaisin palaamisesta tuli hyväksytyksi -- kaikista riskeistä huolimatta. Long Heat puolestaan kertoo, mistä ilmastokamppailuissa taistellaan nyt, kun aiemmin määriteltyjen turvarajonen suhteen on "liian myöhäistä". Jaksossa Ville Lähde ja Tere Vadén käyvät kirjojen väitteet läpi askel askeleelta. Lisälukemistoa: Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot” https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/  Ville Lähde: Myöhäisten aikojen ilmastokamppailut – Wim Cartonin ja Andreas Malmin teos The Long Heat https://bios.fi/myohaisten-aikojen-ilmastokamppailut-wim-cartonin-ja-andreas-malmin-teos-the-long-heat/ Ville Lähde: https://turningpointmag.org/2025/09/10/how-to-drive-the-world-over-the-precipice-overshoot-by-andreas-malm-and-wim-carton/ BIOS-podcast: Ilmastonmuokkaus, osa 1 -- Perusteet ja keinot https://soundcloud.com/biosresearch/ilmastonmuokkaus BIOS-podcast: Ilmastonmuokkaus, osa 2 -- Geopolitiikka ja rtiskit https://soundcloud.com/biosresearch/ilmastonmuokkaus-osa-2-geopolitiikka-ja-riskit Ville Lähde: Ilmastonmuokkauksen hämärä kaatoluokka https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/

Maailman valtimolla - Hormuz

Sota Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin välillä on johtanut muun muassa Hormuzin salmen sulkemiseen. Mitä seurauksia sululla on energia- ja materiaalivirtoihin, eri puolilla maailmaa? Mitä taaphtuu nyt ja mitä pidemmällä tähtäimellä? Studiossa asiaa pohtivat Ville Lähde ja Tere Vadén. Lisälukemistoa: https://www.phenomenalworld.org/analysis/war-on-iran/ https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-436-unseasonal-war-how https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-437-unseasonal-war-2-europe https://www.argusmedia.com/en/news-and-insights/latest-market-news/2804990-se-asia-s-ev-push-intensifies-as-energy-crunch-drags-on https://www.theguardian.com/world/2026/apr/03/trump-gulf-oil-crisis https://www.theguardian.com/world/2026/apr/03/visual-guide-gulf-fertiliser-blockade https://www.aljazeera.com/features/2026/4/7/how-pakistans-solar-boom-is-shielding-it-from-worst-of-iran-war-crisis https://yle.fi/a/74-20217749 The crises inherent in the success of the global food system https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416 Adam Tooze: Kehityksen loppu https://netn.fi/artikkelit/kehityksen-loppu/

Kirjapodcast: Teemu Kaskisen romaani Yö ja usva

Studiossa Teemu Kaskisen romaanista Yö ja usva keskutelemassa kirjailija itse, Tere Vadén, Tero Toivanen ja Antti Majava. Avainromaani kertoo metsän, metsätieteen ja metsätutkijan maailmasta 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon Suomessa.

Tutkimusta 2: Artikkeli teollisuuden tiekartoista

BIOS-tutkijoiden artikkelissa “Mastering emissions, masking sinks: Finnish Energy-intensive Natural Resource-based Industries low-carbon roadmaps” (https://link.springer.com/article/10.1186/s12302-026-01338-3) tarkastellaan suomalaisten teollisuudenalojen vähähiilisyystiekarttoja. Teollisuuden päästöjen laskiessa hiilinielut ovat huvenneet, minkä vuoksi kansalliset nettopäästöt eivät ole vähentyneet. Tämän taustalla nähdään kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin, teollisuudella ei ole insentiiviä vähentää käyttämänsä puun määrää, koska nielujen vähentymisen seuraukset eivät koidu teollisuuden maksettavaksi vaan ovat kansallisilla harteilla. Toiseksi, koska nielujen heikkenemistä ei huomioida tiekartoissa ja koska niistä puuttuu alojen keskinäinen koordinaatio, ne vähähiilisyyspyrkimyksestä huolimatta päätyvät vaarantamaan hiilineutraalisuustavoitetteen. Artikkelissa esitetään myös karkea arvioi metsäteollisuuden vaikutuksesta Suomen nettopäästöihin. Metsäteollisuuden (fossiiliset) bruttopäästöt ovat muita teollisuudenaloja pienemmät, mutta puunkäytön (eli nielujen vähentymisen) myötä sen vaikutukset nettopäästöihin ovat itse asiassa esimerkiksi kemian ja energiateollisuutta suuremmat. Asialla on merkitystä, koska Suomi (toisin kuin esimerkiksi Ruotsi) sitoi omasta tahdostaan – ja pitkälti metsänieluihin luottaen – ilmastotavoitteensa juuri nettopäästöihin. Käsitys, että Suomessa voidaan lisätä sekä hakkuita että metsien hiilinieluja on kuitenkin osoittautunut vääräksi, kuten tutkimus toistuvasti ennakoi. Hiilinielujen ja sitä tietä nettopäästöjen kohdalla yleinen “saastuttaja maksaa”-periaate ei toteudu, mikä aiheuttaa jatkuvaa kitkaa ja kärhämää ilmastopolitiikkaan. Lisää tiekartoista: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22000360 https://bios.fi/tiekartoista/

Tutkimusta 1: Artikkeli irtikytkennästä: Onko irtikytkennässä onnistuttu?

Ville ja Tere esittelevät tuoreen tutkimusartikkelin, syksyllä 2025 Alue ja Ympäristö-lehdessä julkaistun tutkimuksemme “Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi”. Irtikytkentä on jälleen otsikoissa: voisiko talouskasvua kuitenkin jatkaa, kunhan vaan ympäristöthaitat saada vähenemään, eli “irtikytkettyä” talouskasvusta? Artikkelissa on kaksi osaa. Ensin käsitteellinen: koska ekologiset turvarajat on monin kohdin jo ylitetty, on ainut järkevä tavoite absoluuttinen, riittävän nopea ja jatkuva irtikytkentä. Tämä on paljon vaativampi tavoite, kuin usein kuvitellaan. Toiseksi empiirinen: määrittelemme Suomelle, mikä voisi olla ekologisen kestävyyden mahdollistava onnistunut irtikytkentä, ja laskemme ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen suhteen, mitä noiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi. Kasvihuonekaasupäästöissä: nykyisen irtikytkennän vauhdin kolminkertaistamista. Luonnonvarojen kulutuksessa: kulutuksen vähentämistä noin neljäsosaan nykyisestä ja samalla yli kuusinkertaisesti enemmän rahamuotoista tuloa siitä neljäsosasta. Summa summarum: onnistunut irtikytkentä vaatisi talouden muuttumista hyvin perinpohjaisesti, miltei tunnistamattomaksi, ei suinkaan business-as-usual’in jatkumista. Käsittelyssä oleva artikkeli: Vadén, T., Ahokas, J., Ala-Lahti, T., Järvensivu, P., Lähde, V., Toivanen, T., & Eronen, J. (2025). Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi. Alue Ja Ympäristö, 54(2), 127-140. https://doi.org/10.30663/ay.152069 Aiempia irtikytkentään liittyviä podcastejä: Jussi Ahokas Vihreä tuuma-podcastissä “Kohtuutalous 2: Onko kestävä kasvu mahdollista?” https://ajatuspajavisio.fi/podcast/kohtuutalous-2-onko-kestava-kasvu-mahdollista/ BIOSin “Irtikytkennestä” podcast: https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta Kirjoituksia: Ville Lähde: Decoupling https://aeon.co/essays/how-to-think-about-the-prospects-of-truly-green-growth BIOS-blogi: Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa? https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/ Vaden, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T., & Järvensivu, P. (2019). Onnistunut irtikytkentä Suomessa?. Alue Ja Ympäristö, 48(1), 3-13. https://doi.org/10.30663/ay.76338 Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244 T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E. Hakala, J.T. Eronen https://doi.org/10.1016/j.envsci.2020.06.016 Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling Environmental Politics, online: 24 Jun 2020 T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T. Eronen https://doi.org/10.1080/09644016.2020.1783951