Ilona Rauhala

Tiedätkö, mitä kaikkea osaat? ✨ Tällä kertaa minulla oli ilo saada vieraakseni psykologi, valmentaja ja podcast-host Hanna Siefen, joka on juuri julkaissut mainion kirjan “Tiedä mitä osaat – osaamisen tunnistamisen psykologiaa” (Tuuma, 2024). Oppiminen on iloinen ja ihana asia, mutta se voi myös tuottaa ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta. Pohdimme, miksi usein keskitymme jatkuvaan kehittymiseen ja unohdamme pysähtyä sen äärelle, mitä jo osaamme. Onko meiltä uupumassa luottamus omaan osaamiseemme? Monet taidot ovat nykyään abstrakteja, mikä voi tehdä oman osaamisen sanoittamisesta haastavaa. Keskustelimme hiljaisesta tiedosta, metataidoista ja siitä, miten moni asia tulee meille luonnostaan, emmekä aina tunnista sitä osaamiseksi. Keskustelemme vertailun merkitystä: kehen vertaamme itseämme ja miksi? Hanna korostaa, että tärkeintä on verrata itseään omaan kehitykseensä ja nähdä vertailussa mahdollisuus inspiroitua ja oppia muilta. Jakson lopussa pohdimme jaksamisen ja oman energian johtamisen näkökulmasta, kuinka tärkeää on tunnistaa ja arvostaa omaa osaamistaan. Miten löytää tasapaino oppimisen tuoman epävarmuuden ja hallinnan tunteen välillä? Tutustu Hannan kirjaan lisää täältä: https://www.tuumakustannus.fi/Hanna-Siefen/Tied%C3%A4-mit%C3%A4-osaat.html [https://www.tuumakustannus.fi/Hanna-Siefen/Tied%C3%A4-mit%C3%A4-osaat.html]

Tällä kertaa minulla oli ilo saada vieraakseni yrittäjä, sijoittaja ja hallitusammattilainen Ville Tolvanen! Ville on tullut tunnetuksi aktiivisena digitalisaation puolestapuhujana sekä julkisena keskustelijana. Hän on toiminut mm. pörssiyhtiö Digitalist Groupin toimitusjohtajana. Nykyisin Ville keskittyy hallitustyöhön useissa suomalaisissa yrityksissä. Jaksossa keskustelemme elämästä mahdollisen ADHD:n kanssa. Ville kertoo miten jatkuva dopamiinin tavoittelu ajoi hänet “adrenaliiniränniin”, mutta toisaalta saavuttamaan ja tekemään paljon. Tolvanen kuvaa, millaisia haasteita ja vahvuuksia ADHD tuo mukanaan, ja miten niistä voi oppia ottamaan hyötyä. Keskustelemme myös minuuden kehittymisestä ja elämän rakentamisesta omilla ehdoilla. Ville kertoo kuinka hän on käyttänyt ominaisuuksiaan ja kehittänyt strategioita menestyäkseen omalla tavallaan. Miten käsitys omasta itsestä on vaihdellut eri elämänvaiheissa. Uskon, että moni meistä voi samaistua tähän Villen hienoon toteamukseen: “On kiva tietää miksi tuntuu, että on niin paljon kaikenlaista, mutta samaan aikaan tuntuu, ettei koskaan tapahdu missään yhtään mitään.” Kuuntele jakso!

Kuunteleminen on yksi suurimmista lahjoista, jonka voimme toisillemme antaa. Uudessa podcast-jaksossa vieraanani on palkittu teatteriohjaaja, työnohjaaja ja kirjailija Eino Saari. Einon tuorein teos Kuuntelemisen taito (Into kustannus, 2024) oli raikas lukukokemus joka tarjosi uusia tulokulmia ja sanoituksia aiheesta, jonka parissa itsekin työskentelen päivittäin. Oli elähdyttävää päästä keskustelemaan Einon kanssa kuuntelemisen teemasta ja tästä mielenkiintoisesta kirjasta. Havahdumme usein kuuntelun merkitykseen vasta silloin kun sen kanssa on ongelmia - esimerkiksi työpaikalla ja parisuhteissa. Keskustelemme Einon kanssa siitä, miten voisimme aktiivisesti luoda parempaa kuuntelemisen kulttuuria. Kuunteleminen ei ole automaatti. Kuuntelu ja kuulluksi tuleminen on tapahtuma, jonka täytyy toteutua. Hyvä kuuntelija on riittävän etäällä ja ulkopuolella, tilanteessa läsnä mutta ei liian voimakkaana persoonana. Meistä kukaan ei ole vain yhdenlainen kuuntelija. Kuuntelijoita on erilaisia: tilan ja turvan kuuntelija, oikeuden kuuntelija, kehon ja kauneuden kuuntelija, tässä vain muutamia. Konteksti vaikuttaa keskeisesti siihen mitä kuuntelemisen kyvykkyyksiä itsestään saa käyttöön. Kuuntelemisen taidossa Einoa kiehtoo nimenomaan rikkaus ja moninaisuus. Kuuntelijat luovat usein turvaa ympäristöön. Keskustelemme jaksossa myös Einon uratarinasta. Miten hän väsyi teatterin tekemiseen, ryhtyi työnohjaajaksi ja kirjailijaksi. Mitkä ovat hyvän kuuntelijan piirteitä? Miten kartoittaa omia esteitä ja haasteita kuuntelijana? Miten voisimme rakentavasti kuunnella heitä, joiden kanssa olemme syvästi eri mieltä? Erityisesti seuraava kysymys kirjasta jäi itselleni mieleen: millainen olisi maailma, jossa ihmiset kuuntelisivat toisiaan, millainen se olisi paikkana?

✨ Arvostuksesta lähtee kaikki! ✨ Tällä kertaa minulla oli ilo saada vieraakseni psykologi Pekka Tölli, joka on kirjoittanut myyntihitiksikin nousseen kirjan “Minä näen sinut - Arvostuksen psykologiaa” (Tammi, 2024). Pekka toimii tällä hetkellä Mehiläisen johtavana organisaatiopsykologina ja keskittyy työssään organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämiseen. Aikaisemmin Tölli on toiminut mm. rahoitus- ja pankkialalla sekä McKinseyllä liikkeenjohdon konsulttina. Kuten Pekka toteaa, että arvostuksessa ei sinänsä aiheena ole mitään uutta, mutta kuten kaikista perusasioista, siitä on hyvä vähän väliä itseään muistuttaa. Tarve tulla nähdyksi, kohdatuksi ja hyväksytyksi on ihmisen perustarve. Keskustelemme siitä, miksi se on niin tärkeää ja miten me voimme oppia osoittamaan sitä toisillemme enemmän? Keskustelemme myös Pekan mielenkiintoisesta uravaihdoksesta. Ollessaan lähes 40-vuotias hän opiskeli itsensä psykologian maisteriksi kahdessa vuodessa - hankki haalarit, täytti fuksipassin ja toimi tutorina. Tölli kertoo, mikä oli psykologian opiskelussa mielenkiintoisinta ja avartavinta. Entä mikä sai Pekan tekemään uravaihdoksen rahoitus- ja konsulttialalta? Mitä asioita uramuutos ratkaisi ja toisaalta mitä ei? Jakson lopussa keskustelemme työyhteisöistä ja johtamisesta. Miten voisimme paremmin ymmärtää toistemme erilaisuutta ja tehdä siitä voimavaran. Miksi toisten on helpompi haastaa ja toisille se tuntuu olevan lähes mahdotonta. Entä millaista arvostusta johtajat kaipaavat työssään? Tutustu Pekka Töllin kirjaan lisää täältä: https://www.suomalainen.com/products/mina-naen-sinut-6?srsltid=AfmBOopXxCAiuwBaZYcUKgikLxQ3t669xDxz2D6_5vl7bkjKSgA84rgl [https://www.suomalainen.com/products/mina-naen-sinut-6?srsltid=AfmBOopXxCAiuwBaZYcUKgikLxQ3t669xDxz2D6_5vl7bkjKSgA84rgl]

Tällä kertaa vieraanani on toimittaja Tuomas Enbuske, jonka kanssa keskustelemme uskoon kasvamisesta, ateismista, armosta, perisynnistä ja neurodiversiteetistä. Tuomas kertoo olleensa aikaisemmin kiihkeä ateisti, mutta ajan myötä ateistiset argumentit alkoivat vaikuttaa lapsellisilta ja epäloogisilta. Ateismin saaga tuli päätökseen vuonna 2012, jolloin Tuomas alkoi ensin uskoa uskomiseen - eli siihen, että kristinusko on luonut maailmaan paljon hyvää. Tuomas kertoo jaksossa uskoon kasvamisen prosessin vaiheineen, johon liittyy yllättävä julkisuudesta tuttu henkilö. Tuomakselle kristinuskossa vetoavia teemoja olivat armo ja perisynti. Hän avaa keskustelussa omaa tulkintaansa niistä. Armo ei tarkoita sitä, että voisimme tehdä mitä vain. Teemme usein hyvää toisillemme hyvän itsensä takia. Tapoja uskoa on yhtä monta kuin on uskovaisiakin. Uskontoa ei voi pakottaa ja se näkyy koskettavalla tavalla Tuomaksen tavassa puhua omasta uskomisestaan. Keskustelu tarjoaa oivalluksia kaikille, jotka ovat joskus pohtineet uskontoja ja uskomista. Sivuamme myös Tuomaksen neurodiversiteettiä. Tuomas sai diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä vuonna 2018, joka johti julkisuudesta vetäytymiseen. Sittemmin parantuminen on sujunut hyvin. Oivallus Tuomakselle oli se, että ihminen ei ole yhtä kuin hänen diagnoosinsa. Enbuske kertoo myös, millä tavalla uskoon kasvaminen muutti häntä ihmisenä ja auttoi toipumisessa. Kuuntele jakso!