Sotataidon ytimessä

Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien upseerit aloittavat uransa samalla peruskoulutuksella Maanpuolustuskorkeakoulussa, mutta valmistumisen jälkeen tiet vievät eri suuntiin. Milloin koulutuspolut eroavat, ja miten se näkyy uran alkuvaiheessa ja myöhemmin? Jaksossa keskustellaan koulutuksen sisällöistä ja millaisiin tehtäviin eri organisaatioissa tyypillisesti sijoitutaan. Mikä merkitys erilaisilla koulutuspoluilla ja tehtävillä on kokonaisturvallisuuden kannalta? Entä miten Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien viranomaisyhteistyö sujuu ja mitä se pitää sisällään? Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun valintaupseeri, kapteeni Antti Paasikoski sekä yliluutnantti Tuomas Hassinen Raja- ja merivartiokoulusta. Haastattelijana toimii Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalan korkeakouluharjoittelija Emil Walden.

Tässä jaksossa kuulemme kolmen kadetin kokemuksia valmistumisen kynnykseltä. Miten odotukset ja todellisuus kohtasivat opinnoissa? Mitä kolme vuotta on opettanut – niin akateemisissa opinnoissa, harjoituksissa kuin johtamistehtävissäkin? Millaisia taitoja kolmannen vuoden erikoistumisopinnot ovat tuoneet? Entä millaisin ajatuksin kadetit siirtyvät pian luutnantin virkaan? Keskustelijoina valmistuvalta 109. kadettikurssilta kadetti Eeli Jämsä ja kadettikersantti Heikki Kuoppala sekä 92. merikadettikurssilta kadetti Tuuli Vasikkaniemi . Moderaattorina Pipsa Nurmi Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.

Miten koulutetaan sotilas, joka hallitsee tekoälyn, tiimityön ja kriittisen ajattelun? Digitaidot ja laaja-alaiset työelämätaidot ovat nousseet keskiöön nopeasti muuttuvassa maailmassa – ja myös Puolustusvoimissa. Teknologian kehitys, tekoälyn käyttöönotto ja muuttunut turvallisuusympäristö vaativat uudenlaista osaamista, jota ei aina opita luokkahuoneessa. Miten sotilaita ja upseereita voidaan kouluttaa hallitsemaan näitä taitoja? Miten projektioppimisen menetelmät ja tekoäly voivat tukea osaamisen kehittymistä, ja mitä erityisiä taitoja Puolustusvoimat tulevaisuudessa tarvitsee? Tässä jaksossa kauppatieteiden maisteri ja sotatieteiden tohtori Asko Mononen avaa tuoreen väitöskirjansa keskeisiä oivalluksia ja niiden soveltuvuutta Puolustusvoimille. Haastattelijana toimii sotilaspedagogiikan sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka.

Ilmaherruus ja sen merkitys modernissa sodankäynnissä ovat viime vuosina puhututtaneet paljon. Mitä ilmaherruus oikeastaan merkitsee ja mitä sen saavuttaminen vaatii? Korostuuko ilmatorjunnan vai toisaalta hävittäjien merkitys tulevaisuuden taistelukentillä? Tulevat panostukset niin ilmatorjunnan kuin hävittäjäkaluston kyvykkyyksiin tulevat parantamaan ilmapuolustuksellista suorituskykyämme merkittävästi. Miltä näyttää tulevaisuuden ilmasodankäynti? Uudessa podcast-jaksossa aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja Heikki Kankkio sekä oppilasupseerit kapteeni Vilho Rantanen sekä kapteeni Eemeli Vähäsöyrinki.

Ukraina aloitti hyökkäyksen Venäjän Kurskin alueelle 6. elokuuta 2024. Ukrainan noin kahden prikaatin vahvuiset joukot onnistuivat yllättämään venäläiset, mutta hyökkäyksen eteneminen hidastui ja pysähtyi saman vuoden lokakuuhun mennessä. Maaliskuussa 2025 Venäjä ilmoitti vallanneensa Kurskin takaisin hallintaansa. Mitä operaatiosta voidaan sanoa ja tulkita nyt, lähes vuotta myöhemmin? Mikä sai Ukrainan ryhtymään tähän operaatioon ja mitä vaikutuksia sillä oli sodan kulkuun? Mitä Kurskissa nähdyt tapahtumat kertovat meille venäläisestä sotataidosta tai uusimmasta sotateknologian kehityksestä? Uudessa podcast-jaksossa operaation taustoihin, vaiheisiin ja seurauksiin perehtyvät Venäjä-tutkimuksen maisteriopiskelija Santeri Leinonen sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola.