Kiwal taariindi

E e oo ɗo taskaram en yewtay ko faati e ñalawma teddiniraaɗo taariindi mawninteeɗo ñannde jowi nduu lewru woni janngo. Hikka toɓɓere yewteteende fii mun e oo ñalorma yowitii ko peeje fotaaɗe lelneeɗe ngam haɓude tuundi poore e nder winndere ndee kala. Ngam yewtude e dow ndee toɓɓere e ko faati e oo ñalawma en bismoto hoɓɓe amen, hono Ceerno Saaliwu Jallo jannginoowo e wiɗtotooɗo ka duɗe mawɗe hertorɗo baŋŋe taariindi ardiiɗo fedde nde wonaa laamuyankoore daraniinde taariindi wi'eteende Gine ekoloji. Kono ko, addii en heɗoto Moodu Fall senegalnaajo ardiiɗo fedde dariinde ngam laɓɓinde Senegaal andiraaɗo Moodu Poore. Gila duuɓi sappo e jeenay himo haɓa tuundi poore e nder Senegaal. Ka joofingol en bismoto Fatima Kane Moritanaajo wayloowo kurujuru haa tenti non tuuɗe poore. Tedduɓe ko nii woni mbaadi yewtere mon.

E ndee jantoore sakkitiinde e calsalol men peewtungol e moƴƴinde mahanteeri. Kaalaten ko e holno leydi heɓiratee, gila e leydi mahateendi hoɗorde haa e ndemateendi. Teskaama gila e gure dowri ndi haa e gure teeru mawɗe ɗee, leydi ina heewi addude caɗeele e kareeli kaɓɓodiiɗi. Ko ɓuri saabaade ɗum noon ko ŋakkeende heɓugol kaayitaaji timmuɗi keptinaaɗi to laamu. E oo taskaraam, maa en paam caɗeele kaɓɓodiiɗe e leydi e nder Senegal.

Tummbondiral aduniyankeewal, Kop16 fuɗɗiima gila ñannde 21 nduu lewru 10ɓuru to Kali e nder Kolombiya. Ngal gasata ko aset 1 lewru 11ɓuru. Hikka noon, toɓɓere ndee jonnde heerori ko ko wi’etee e fransiire "Biodiversité" reenugol noonanteeri puɗi e kulle. Paandaale ngal tummbondiral ko waɗde feere haa leyɗe winndere ndee fof, ɗoftoo podooje majje kadi tabintina kisal e goodal puɗi e kulle. Ina jeyaa e majje kadi wallugol no leyɗe ɓurɗe hatojinde ɗee keɓa kaalisi. Hannde e nder yewtere men Kiwal Taariindi, en kaalat holno noonanteeri kulle e puɗi ndeenirtee. En mbismoto haralleeɓe e oo fannu.

E e oo ɗo taskaram en yewtay ko faati e battane mbayliigu weeyo e demal. Heewɓe e yimɓe hoɗuɓe e Afrik banŋe worgo sahara na wondi e caɗeele weeyo sabu golleeji maɓɓe fof ko e ndema tuugnii. Holko tigi mbayliigu weeyo waawi battinde e demal ? Ko woni ɗen caɗeele ? Ko fotti wonude dabereeji ɗin ? Ngam yewtude e dow ɗee toɓɓe en bismoto Dokteer Alaaji Sanusi Bah, Ingeñioorjo e wiɗtotooɗo e banŋe ndema. Kono ko addii en heɗoto gooto e remooɓe Malinaaɓe ngam o anndina en ko mbayliigu weeyo addanimo e caɗeele. Ka joofingol en bismoto Delle Tudakku ardiiɗo kawtal pelle renndingal rewɓe remooɓe to Benin.

E e oo ɗoo taskaram en yewtay ko faati e battane hakkile tafaaɗe no wi’ee fransiire e dow taariindi ndii. Holko woni hakkile tafaaɗe ? Hol ngartam ɗum waawi addande taariindi ndii ? Hol caɗeele IA (intelligence artificielle) wondani taariindi ndii? Ngam yewtude e dow ɗee toɓɓe en bismoto Alfa Umaar BAH hertorɗo to baŋŋe taariindi e Kadiatou Kante hertorɗo kala ko yowitii e karalaaji kessi. Kono ko addii en heɗoto Mohamed Jang Jallo ñeeñuɗo to baŋŋe hakkile tafaaɗe e "digital"