Sami Miettinen Neuvottelija

Hesarin laitamedia-essee oli paras mainos suomalaisille podcasteille | Rami Kurimo | 397

Puheenaiheen toinen perustaja Rami Kurimo kertoo, miksi kaksi hänen podcastinsa jaksoa katosi YouTubesta Euroopassa juuri silloin kun CSAM chat controlista käytiin kiivainta keskustelua. Tapaus näytti ensin sensuurilta, sillä toinen kadonneista jaksoista käsitteli nimenomaan EU:n massavalvontaa ja alustojen velvollisuutta poistaa sisältöä. Selitys löytyi lopulta YouTuben poliittisen mainonnan asetuksista, mutta prosessin läpinäkymättömyys nostaa esiin isomman kysymyksen siitä, miten pieni toimija pärjää automaattisen moderoinnin kanssa ilman näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa. Jaksossa käydään läpi myös trusted flagger järjestelmä, päästä päähän salauksen tulevaisuus, väärien positiivisten löydösten riskit ja se, miksi ongelman ydin on materiaalin tuotannossa eikä tavallisten ihmisten viestinnässä. Lopuksi puhutaan Helsingin Sanomien esseestä, joka tuomitsi suomalaisen podcastkentän laitamediaksi ja tarjosi sille samalla parasta mahdollista mainosta. 00:00 Rami Kurimo ja Puheenaihe esittäytyvät 00:39 Kaksi jaksoa katosi YouTubesta Euroopassa 02:52 Aikajana siitä mitä oikeasti tapahtui 05:18 Iltasanomat ja Kvartal tarttuivat tapaukseen 06:29 YouTuben selitys osoittautui loogiseksi 07:07 Vaalipodin mainokset ja poliittisen mainonnan merkintä 08:17 Syksyn 2025 sääntömuutos esti jaksot 08:49 Mainosten leikkaaminen palautti jaksot heti 10:07 Soft bänni on tehokas ja ärsyttävä 12:11 Kaupallisen yhteistyön merkinnät ja valtamedia 13:44 Trusted flaggerit Suomessa ja valvonnan valvonta 15:23 Kuka valvoo valvojia 16:26 Rikollinen materiaali leviää torverkossa 17:51 Britannia osoittaa ettei EU:sta eroaminen riitä 19:35 Päästä päähän salauksen nykytila 21:18 Takaportti palvelisi myös rikollisia ja tiedustelupalveluita 23:23 Väärien positiivisten löydösten vaara 24:30 Isä lähetti lapsen kuvan lääkärille ja menetti tilinsä 26:07 Alustan halvin ratkaisu on sulkea tili 28:18 Tekoälyn tuottama materiaali eettisenä kysymyksenä 31:07 Yläkouluun jaettu seksivalistuskirja ja sen ohjeet 34:13 Ristiriita valvonnan ja kouluopetuksen välillä 36:03 Hesarin moralisoiva essee ja laitamedian leima 38:42 Moraaliset intuitiot suuntautuvat eri kohteisiin 43:22 Essee on ilmaista mainosta podcasteille 45:55 Mainoseurot ja vaikutusvalta siirtyvät uusille tekijöille 48:21 Iso kuva lainsäädännöstä ja poliisivaltiosta 51:40 Entä jos työkalut päätyvät vastapuolelle 53:30 Petri Kajanderin menetetty tili 54:59 Varmuuskopiot ja yksittäisen pisteen riski 55:48 Sisäpiirissä Mac ja tietoturva Katso Sisäpirijaksot ja liity Samanthan luo Neuvottelija Sisäpiirin WhatsApp-kanavalle 💳 https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Ilmainen juristi taskussa - Avoin Laki.ai haastaa legal AI -jätit | Paavola | 396

Aleksi Paavola on reilut 10 vuotta teknologiayrittäjänä toiminut tekoälyrakentaja, joka on kouluttanut kielimalleihin niin Googlen Euroopan tiimiä kuin porukkaa Saudi-Arabiassa. Tässä jaksossa hän avaa avoimen lähdekoodin hengessä rakennetun Laki.ai MCP:n, joka yhdistää Finlexin oikeuslähteet suoraan tekoälyagentin käyttöön ja tekee luotettavasta suomalaisesta juridisesta tiedonhausta ilmaista. Keskustelu kulkee MCP:n perusteista aina siihen kysymykseen, tuoko ihminen enää lisäarvoa kehittyvälle tekoälylle. Sami ja Aleksi vertailevat Clouden, Codexin ja Copilotin työskentelytapoja, ruotivat Legoran ja Harvin kalliita suljettuja tuotteita ja pohtivat, miksi juuri Suomen juridiikassa yleiskäyttöinen malli lyö erikoistuneet kilpailijat. Lopuksi puhutaan Samanthasta, agenttiarmeijoista, lokaalista inferenssistä ja siitä, onko Euroopalla enää sananvaltaa tekoälyn aikakaudella. 00:00 Aleksi Paavola kielimallien ja tekoälyn asiantuntija 01:33 Gemini 3 ja Googlen panostukset 02:27 Miksi Laki.ai MCP on iso parannus 03:30 Juridisen dokumentaation haaste ja NDA-vertailu 05:06 Finlexin datan vapautuminen ja Laki.ai 06:36 Dokumenttien yhdistäminen toisiinsa 07:47 Legitin Claude legal skills ja Aku Nikkola 09:01 Mikä MCP on: USB-C-vertaus 10:18 MCP verrattuna perinteiseen API-rajapintaan 12:41 Mikä oikeasti on tekoälyagentti 13:54 Kielimallin ja agentin ero 15:57 Käytä aina parasta mallia 18:17 The Bitter Lesson ja ihmisen kapeneva rooli 20:35 Harnessin pienentyminen ohjelmistokehityksessä 22:08 Legora ja Harvey eivät ole kovin hyviä 26:27 Cloude ylivertainen Suomen juridiikassa 28:00 Kauppakamarin välimiesmenettely ja suljettu data 30:22 Skillit selitettynä ja Suomen legal skills 32:48 Lavern ja kahden mallin väittely 35:12 Lovablen fiksut oletusvalinnat 40:13 Fable palaa ja mallin älykkyyden arvo 45:14 Clouden ja GPT:n persoonaerot 46:35 OpenAI:n data: Codex syrjäyttää chatin 50:27 Eroon Copilotista, valitse ekosysteemi 53:03 Desktop-sovellukset ja selaimen tulevaisuus 55:22 Kuka on korvattavissa tekoälyllä 58:11 Samantha, WhatsApp-agentti ja muisti 1:03:29 Agenttiarmeija ihan peruslisenssillä 1:08:00 Omavaraisuus ja lokaali inferenssi 1:10:11 Laki.ai suositus ja tietoturvavaroitus 1:13:14 EU-serverit, AI Act ja lopetus

Suomen kovin verojuristi arvioi hallituksen verouudistukset | Janne Juusela | Neuvottelija 395

Verojuristi ja oikeustieteen tohtori Janne Juusela arvioi Sami Miettisen kanssa Orpon hallituksen veropäätökset huippujuristin ja investointipankkiirin näkökulmista. Marginaaliveron lasku 52 prosenttiin, varainsiirtoveron järkeistys ja osakevaihdon uudistus saavat kiitosta, mutta suurimpana miinuksena Juusela pitää sitä, ettei perintöveroa uskallettu poistaa Ruotsin malliin. Jaksossa käydään läpi massimuijapykälä, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, yhteisöveron kevennys 18 prosenttiin ja optioverotuksen uudistus, jossa vero maksetaan vasta osakkeita myytäessä. Lopuksi keskustellaan verotuksen oikeusturvaongelmista, perustuslakituomioistuimen tarpeesta ja siitä, miten tekoäly muuttaa juristin työtä. 00:00 Vieraana verojuristi Janne Juusela 01:10 Orpon hallituksen veropäätösten kokonaisarvio 02:11 Marginaalivero laski 59 prosentista 52 prosenttiin 03:06 Varainsiirtovero ja lisäkauppahinnan verotuksen järkeistys 04:36 Lisäkauppahinnat ja riskinjako yrityskaupoissa 06:09 Osakevaihdon uudistus ja käteisvastikeraja 07:50 Massimuijapykälä ja nettovarallisuuden paisuttaminen 10:21 Maksukykyperiaate verotuksen kulmakivenä 11:04 Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus 13:22 Juuselan malli eli kokonaisvero 30 prosenttia 14:53 Pääomatulovero ja inflaatio kansainvälisessä vertailussa 16:34 Ruotsi poisti perintöveron vuonna 2004 17:45 Hallituksen suurin miinus oli perintöveron säilyminen 18:19 Ehdotus 1,5% prosentin lahjaverosta perustuen Riku Asikaisen ideaan 19:43 Perintöveron maksukykyongelmat käytännössä 21:34 Varakkaat muuttavat Suomesta perintöveron takia 24:33 Sukupolvenvaihdokset ja huojennusten rajat 26:47 Yhteisövero kevenee 18 prosenttiin 28:18 Käyttöomaisuusosakkeiden verovapauden ongelmat 29:13 Yleinen veronkiertosäännös ja ennustettavuus 31:11 Optioverotuksen uudistus eli vero vasta myytäessä 35:20 YEL ja arvioverotuksen kohtuuttomuus 36:10 Verotuksen oikeusturvaongelmat ja EVA:n selvitys 38:33 Lunastusriidat ja golfosakkeen erikoistapaus 40:14 Oikeuskäytäntö ja ennakkopäätösten rooli 43:01 Tarvitaanko Suomeen perustuslakituomioistuin 46:19 Perusoikeudet ja omaisuudensuoja verotuksessa 48:58 Välimiesmenettely kaupallisissa riidoissa 52:52 Tekoäly muuttaa juristin työtä 57:04 Juridinen spämmäys tekoälyn aikakaudella 59:25 Loppusanat ja siirtyminen Neuvottelija Sisäpiiriin

Kenelle valta kuuluu, kun robotit tekevät kaiken? | Risto Linturi Kari Angeria | Neuvottelija 394

Risto Linturi ja Kari Angeria pohtivat, mitä ihmiselle jää, kun tekoäly ja robotit tekevät työt ihmistä paremmin. Keskustelu ammentaa heidän kirjastaan Elämän tarkoitus ja tekoäly sekä Linturin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kuratoimasta 2246 sivun teknologiaraportista, joka on rakennettu tekoälyn luettavaksi. Jaksossa käsitellään vallan keskittymistä, kansalaispalkan ongelmia, transhumanismia ja Euroopan riskiä jäädä Jared Diamondin pääsiäissaareksi. Sami tuo mukaan käytännön esimerkkejä tekoälytyöryhmästä ja vapaaehtoisesta androidisaatiosta. Lopuksi arvioidaan AGIn määritelmää, hallusinaatioiden syitä ja SpaceXin kaltaisia ennennäkemättömiä vallan keskittymiä. 00:00 Vieraat ja tekoälytyöryhmän esittely 02:30 Miksi Elämän tarkoius ja tekoäly- kirja piti kirjoittaa 04:06 Mitä ihmiselle jää kun kone voittaa 06:12 Androidisaatio ja työ tekoälytyöntekijän hyväksi 07:13 Transhumanismi alkoi jo kännyköistä 08:16 Karin pojan tekoälyvalmentaja voittaa ihmisvalmentajan 09:17 Tulevaisuusvaliokunta: Miten radikaalit teknologiaratkaisut muuttavat yhteiskuntaamme? 13:00 Kaksikymmentä arvonluontiverkostoa ja sata pullonkaulaa 15:05 Aiempien ennusteiden osumatarkkuus lähes sata prosenttia 17:10 Samuraivaltio ja Jared Diamondin romahdusskenaariot 18:13 Pääsiäissaari eli kaikki jatkuu kunnes seinä tulee 19:13 Kieltäytymisen hinta Bhutan ja Pohjois-Korea 22:20 Tekoäly ei tahdo mitään paperiliitinesimerkki 24:23 Voiko robottiarmeijaa vastaan enää kapinoida 25:25 Puolet amerikkalaisista merkityksettömiä taloudelle 27:59 Viiden robotin kiintiö vallan hajauttajana 30:37 Paratiisi helvetti ja virtuaalimaailmojen narkkarit 33:09 Transhumanismi vai dataismi Hararin päätepysäkit 33:41 Tekoäly ei voi kantaa vastuuta 36:49 Vapaaehtoinen androidisaatio ja Kelan täti 41:58 Ennustaako tekoäly vain seuraavaa sanaa 44:33 Hallusinaatiot ja oikea kehottaminen 48:12 Juhani Ahon uudisraivaajat ja työn käsite 50:48 Kansalaispalkan vaikeus ja aidatut alueet 52:51 Universaali omistusoikeus vallan jakajana 55:58 Euroopan sääntelytie ja robottien uhkakuva 59:02 Elon Musk Culture ja scifin opit 1:00:36 AGIn määritelmä ja singulariteetin tapahtumahorisontti 1:03:09 Koneiden työ muuttuu arvottomaksi 1:04:12 Syntyvät pullonkaulat sijoittajan karttana 1:06:46 Agenttien raha ja omistusoikeus 1:08:17 SpaceXin listautuminen ja Muskland 1:11:22 Kutsu Neuvottelijan tekoälytyöryhmään

Otto Juote & Tere Sammallahti: Stea-leikkaukset paljastivat Veikkauskratian | Neuvottelija 393

Neuvottelijaklubilla Otto Juote ja kansanedustaja Tere Sammallahti ruotivat kesän kuumimman poliittisen draaman eli ministeri Wille Rydmanin Stea-leikkaukset ja jakokriteerit, jotka pakottivat järjestökentän ja puolueet näyttämään korttinsa. Keskustelu laajenee Veikkauskratiaan eli mekanismiin, jossa veronmaksajien rahat kiertävät järjestöjen ja vaikuttajatoimistojen kautta takaisin poliitikkojen lobbaamiseen. Tilastokeskuksen BKT-revisiot paljastavat, että Orpon hallituksen kasvuluvut olivat luultua paremmat ja Marinin kauden luvut luultua heikommat. Lopuksi pohditaan, voisiko tekoäly korvata merkittävän osan julkisen sektorin 700 000 työntekijästä vuoteen 2031 mennessä ja miksi Suomen todelliset fundamentit, kuten syntyvyys ja osaajien maastamuutto, jäävät keskustelussa varjoon. Jakso päättyy kysymykseen, korjautuuko järjestelmä sisältäpäin vai tarvitaanko IMF kurittamaan suomalaisia. 00:00 Neuvottelijaklubissa Tere Sammallahti ja Otto Juote 00:31 Wille Rydmanin Stea-draama käynnistää kesän kohun 02:13 Hallitus leikkaa Stea-rahoista 200 miljoonaa 03:37 Veikkauskratia ja puolueiden omat lehmät ojassa 04:46 Rydman pakottaa leikkausten vastustajat näyttämään korttinsa 07:01 Kohtaava työ ei takaa tuloksellisuutta 08:24 Lobbausjärjestöt rajataan pois rahoituksesta 11:18 Suomesta puuttuu aito kansalaisyhteiskunta 12:06 Veikkauskratia kirjana ja lobbauksen pyörövi 13:32 Veikkausmonopolin tarina ja rahanjaon häivytys 15:00 Lotto-majat ja poliitikkojen kestitys Levillä 16:24 Kymmenen miljardin alijäämä vastaan järjestöjen paniikki 17:15 Onko Suomella enää varaa demokratiaan 18:29 Järjestöt poliitikkojen pehmeänä laskuna 21:42 Markkinasignaali puuttuu politiikan huipulta 24:28 Tulonsiirrot eivät luo kasvua 25:25 Suomessa 100 000 yhdistystä, tukea saa 724 26:43 Villapaitaekonomistit ja hystereesin taikasanat 27:44 Tilastokeskuksen revisiot nostavat Orpon kasvulukuja 29:42 Koronaelvytys vääristi Marinin kauden lukuja 31:37 VM:n ennusteet ja kasvun krooninen puute 32:46 BKT on huono mittari hyvinvoinnille 36:11 Nowcasting paljastaa ensimmäisten signaalien harhat 37:09 Ostovoima ja julkisen sektorin palkkasummat 38:02 Majanen väläyttää tekoälypohjaista julkista sektoria 2031 38:54 Tekoäly seuraavana hallintoideologiana 40:46 Valiokuntatyö tehostuisi tekoälyagenteilla 41:42 Koronakriisin talousvaliokunta ja pikavippianekdootti 43:31 Toukokuun taloussignaali lupaa hyvää vaalivuodelle 46:54 Usko talouteen syntyy arjen kokemuksista 48:12 Syntyvyys 1,25 ja osaajien maastamuutto 50:23 Verotus ajaa yrittäjät Viroon ja Sveitsiin 52:59 IMF-fantasia ja holhouksen houkutus 55:11 Virkamiesvalta ja laki kieltää selitykset 57:01 Tsaari, pajarit ja ministerin mandaatti 58:27 Valiokuntien valta on kaventunut 1:01:41 Kriisitietoisuus puuttuu ja nollabudjetoinnin henki 1:03:20 Kymmenen prosentin säästö pelastaisi alijäämän Neuvottelija Sisäpiiri fantasioi piiskaa antavasta IMF:stä