Hanna Tikander

Andrei Koivumäki: Rahasta, statuksesta ja tyhjyydestä

Mitä tapahtuu, kun ihminen saa kaiken, mistä on unelmoinut eikä se tunnukaan miltään? Tässä jaksossa vieraana on Andrei Koivumäki, jonka nimi yhdistetään usein menestykseen, rahaan, koviin myyntituloksiin, luksukseen ja näyttävään elämäntyyliin. Tarinaan, jossa noustaan nollasta huipulle – kovan tason liikevaihtoihin ja 50 000 euron kelloihin. Tässä jaksossa ei kuitenkaan puhuta vain siitä, miten menestytään, vaan siitä, mitä tapahtuu menestyksen jälkeen. Mitä tapahtuu, kun identiteetti rakentuu rahan, saavutusten ja menestyksen varaan? Kun dopamiinia saa vain tuloksista ja seuraavasta tavoitteesta? Kun elämä muuttuu jatkuvaksi “sitku”-ajatteluksi: sitku on miljoona, sitku on enemmän vapautta, sitku on tarpeeksi? Andrei kertoo, miten köyhyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat vaikuttaneet hänen suhteeseensa rahaan, statukseen ja hyväksynnän hakemiseen. Puhumme siitä, mitä luksus oikeasti symboloi, miksi uupumus voi normalisoitua osaksi arkea ja miten menestys voi muuttua addiktioksi, josta on vaikea irrottautua. Silloinkin, kun kaikki näyttää ulospäin täydelliseltä. Tämä ei ole jakso siitä, miten tehdään enemmän rahaa. Tämä on jakso siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen tajuaa, ettei raha voi ostaa sitä tunnetta, jota on koko ajan jahdannut. Yksi rehellisimmistä keskusteluista, joita olen hetkeen käynyt.

Terkut terapeutille: en enää tiedä haluanko tavata sua.

Mä oon ollut terapiassa viisi vuotta. Ja se on oikeesti muuttanut mun elämää tosi paljon. Mut viime aikoina mun mieleen on hiipinyt ajatus, jota en oikein haluaisi edes myöntää: mitä jos pelkkä puhuminen ei enää riitä? Mä ymmärrän mistä mun kaavat tulee. Mä tiedän miksi reagoin niin kuin reagoin. Mut silti huomaan tekeväni samoja juttuja uudestaan ja uudestaan. Ja se on turhauttavaa! Tässä minijaksossa mä pohdin sitä, mitä tapahtuu kun ymmärrys ei enää vie eteenpäin ja miksi mua kiinnostaa nyt enemmän kuin koskaan kaikki se, mikä tapahtuu vähän pään ulkopuolella. Mut ehkä isoin kysymys on: mistä tietää, että on valmis johonkin seuraavaan vaiheeseen?

Nelli Matula ei halua olla vahva enää hinnalla millä hyvänsä

Tässä jaksossa vieraana on Nelli Matula, joka joutui pysähtymään keskellä uransa kovinta nousua. Viime vuoden soitetuin radiobiisi Hitaammin hautaan syntyi hetkessä, jossa mikään ei enää kannatellut – ei keho, ei mieli, eikä ehkä enää se identiteetti, johon oli tottunut nojaamaan. Puhutaan suorittamisesta, joka näyttää ulospäin menestykseltä, mutta voi sisältä käsin olla selviytymiskeino. Miksi me pidetään kiinni tavoista, jotka kuluttaa meitä loppuun? Kenelle me oikeasti todistellaan – ja mitä me pelätään tapahtuvan, jos lopetetaan? Entä jos pysähtyminen ei olekaan valinta, vaan jotain mikä tapahtuu vasta kun mikään muu ei enää toimi? Tässä jaksossa mennään siihen epämukavaan kysymykseen, jota moni välttelee: kuka sä olet, jos et enää jaksa olla se, joka aina pärjää? Nelli puhuu avoimesti sairastumisestaan parantumattomaan geneettiseen immuunivajeeseen, rajoista ja siitä, miltä tuntuu kohdata itsensä ilman saavutuksia – ja huomata, ettei voi enää paeta tekemiseen. Ja ehkä tärkeimpänä: voiko luovuttaminen olla ainoa tapa lopulta pitää itsestään kiinni?

Valmis elämälle: Miten löytää ilo synkän vuoden jälkeen?

Tänään on ollut hidas maanantai ja pieni luovuusblokki, mutta punainen huulipuna auttaa aina vähän. Tässä jaksossa pohdin mun suhdetta kevääseen – miksi olen aina ollut enemmän syksyihminen ja miksi kevään mukana tuleva "onnellisuusvaatimus" on välillä tuntunut riittämättömyytenä. Tänä vuonna mulla on kuitenkin erilainen kutina: olen viime vuoden jälkeen valmis elämälle, väreille ja spontaaneille terassikahveille. Kerron myös ensi viikon surffireissusta Marokkoon ja siitä, miten aamutreenit pelastavat mun kevään sosiaalisen elämän. Laita jakso kuunteluun ja tule inspiroitumaan uusista aluista!

Tiktakin Petra Gargano: avaa kulissien karun totuuden – “Lapsuus loppui 13-vuotiaana”

Tiktakin Petra Gargano nousi koko kansan tietoisuuteen 13-vuotiaana, kun Tiktak räjäytti suomalaisen musiikkikentän 2000-luvun alussa. Mutta tässä jaksossa me ei puhuta pelkästään siitä, mitä lavalla tapahtui. Me puhutaan siitä, mitä tapahtui kulisseissa. Millaista on kasvaa lapsena keskellä koneistoa, jossa aikataulut täyttävät kalenterin, aikuiset tekevät päätöksiä ympärillä ja koko Suomi katsoo? Puhumme myös siitä, mitä tapahtuu, kun lapsi joutuu liian aikaisin aikuisen rooliin – kannattelemaan vanhempaa, lukemaan kodin ilmapiiriä ja ottamaan vastuuta asioista, jotka eivät kuulu lapselle. Millaisen jäljen se jättää ihmiseen, hänen ihmissuhteisiinsa ja siihen, miten hän oppii luottamaan muihin? Mitä tapahtuu ihmiselle, kun lapsuus loppuu käytännössä 13-vuotiaana? Miltä tuntuu, kun oma ihmisarvo alkaa rakentua suoritusten varaan? Ja mitä tapahtuu, kun kaikki se yhtäkkiä loppuu – kun Tiktak hajoaa ja tilalle jää tyhjyys? Petra kertoo tässä jaksossa avoimesti lapsuudestaan, turvattomuudesta ja siitä, miten ylisuorittaminen, hylkäämisen pelko ja tarve pärjätä alkoivat muovata hänen identiteettiään jo hyvin nuorena. Puhumme myös siitä, miksi menneisyyden käsittely voi olla samaan aikaan sekä pelottavaa että vapauttavaa – ja mitä tapahtuu, kun ihminen alkaa vihdoin kertoa oman tarinansa ääneen.