Sattuu ja tapahtuu

7. ‘’Dopamiinin hakuista sekoilua’’

Jaksossa kuullaan Sannan ja Miitan pohdintaa rahasta, nälästä ja reissusekoiluista. Sanna on aloittanut tiukan säästökuukauden ja yllättää kaikki uudella harkitulla rahankäytöllään. Kuinka kauan uusi elämäntapa todellisuudessa kantaa? Vaikka Miitta ei itse säästökuurille ryhtynytkään, hän pohtii Sannan inspiroimana paluuta pelkkään käteiseen rahan hallinnan parantamiseksi. Miitta kertoo makumatkastaan Töölöön ja pohtii, onko täysin tyhjä ravintola huono merkki, varsinkin kun paikalle saapuu hyvinkin erikoinen, jo valmiiksi kylläinen asiakas. Matkassa myös rehellinen raportti Miitan Viron reissusta – suunniteltu retki otti yllättävän käänteen ja johti vahinkokänneihin.

Kommenttikymppi: Harrastustukset, ihanaa vai kamalaa?

Mihin harrastukseen lapsi tulisi laittaa? Eriäviä mielipiteitä taatusti löytyy. Omaatko taipumuksen innostua lajista lasta enemmän? Olisiko mahdollisesti parempi siirtyä pois kentän laidalta? Jaa vanhemmuuden kokemukset ja kohellukset kommentteihin. Millainen vanhempi olet?

6. ''Mä rakastan Rupu-Opelia''

Miitta avaa sanaisen arkkunsa ja muistelee ikimuistoisia retkiään Karin ja legendaarisen Rupu-Opelin kanssa. Mitä ihmettä tapahtui Taavetissa kaksikon ollessa taas vauhdissa? Sanna puolestaan jakaa kokemuksensa romahduksesta päiväkodin eteisessä – sen myötä hän päätyi erään perheen silmissä varsin outoon valoon. Ja mikä parasta, tässä jaksossa saattaa vihdoin selvitä, minne Miitan mystinen suuntavaisto on oikeasti kadonnut. Vai onko se vain nerokas tekosyy?

Kommenttikymppi: Karvoituskysymyksiä

Meidän mielipiteet, tuntemukset ja ajatukset karvoista. Mitkä karvat on kivoja, mitkä vähemmän kivoja? Mitä mieltä olette? Kaikenkarvaiset näkökulmat kommentteihin, kiitos!

5. ''Jonkun täytyy olla pysyvää''

Tässä jaksossa Sanna ja Miitta pohtivat muutosvastarintaa ja puntaroivat, onko koskaan liian myöhäistä oppia uutta. Miten muutosvastarinta ilmenee Miitan ja Sannan käytöksessä, miten uuteen suhtautuminen näkyy arjessa? Sanna saa ahtaanpaikankammon meikkivoiteesta ja Miitta ei voi elää ilman kajalia. Mutta voiko ihminen todella muuttua vai ovatko luonteen vankimmat perustukset lopulta aina paikallaan? Kuinka suuri rooli perinteillä ja totutuilla tavoilla onkaan? Oletko sinä muutosvastarintainen vai myöntyväisempää, mukautuvaa sorttia? Kerro meille!