Tulevaisuuden Lääketiedettä

Mitä potilastapauksesta voi kertoa?

Monet lääkärit puhuvat työstään somessa, esimerkiksi Instagramissa. Mutta mitä siellä voi arjestaan kertoa rikkomatta salassapitovelvollisuutta? Ja mitkä säännöt pätevät kollegan konsultointiin kahvitauolla? Entä mitä erityistä huomioitavaa liittyy geenitiedon käsittelyyn? Ottaako riskin, jos lähettää sylkinäytteensä sukuselvitystä varten? Haastateltavina ovat Terveyspolitiikan asiantuntija, Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan sihteeri Mervi Kattelus sekä Helsingin yliopiston ja MIT:n ja Harvardin Broad instituutin professorin ja tutkimusjohtaja Aarno Palotie. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Mikä saa olla ihmiselämän hinta?

Markkinoille tulee jatkuvasti uusia lääkkeitä, joista osa on erittäin tehokkaita, mutta kalliita. Jos uusi syöpälääke lisää elinikää keskimäärin puoli vuotta, mitä se saa maksaa? Miten hyvin ja tasapuolisesti Suomen lääkekorvausjärjestelmä toimii? Iso eettinen kysymys on myös se, miten saadaan lääkekehitystä monipuolisesti eri sairauksiin - ja myös köyhien maiden sairauksien hoitoon. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Turun yliopiston kliinisen farmakologian apulaisprofessori Aleksi Tornio ja STM:n johtava asiantuntija Lauri Pelkonen.

Koiransa voi kloonata 50 000 dollarilla — entä jos haluaisi kloonin itsestään?

Meillä on menetelmät, joilla perimää voidaan muokata monella tapaa, mutta missä menevät rajat? Mitä ihmiselle ja ihmisalkiolle saa tehdä ja mitä ei? Ja miten pitäisi suhtautua ihmisen eliniän pidentämiseen? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Tampereen yliopiston professori, kantasolututkija Katriina Aalto-Setälä ja Turun yliopiston kliinisen farmakologian apulaisprofessori Aleksi Tornio. Suomen lääketieteen säätiön neliosainen podcast-sarja "Sukellus syvälle" käsittelee lääketieteen tutkimuksen ja hoidon etiikkaa. Jaksossa 2/4 puhutaan lääketieteen kehityksen etiikasta ja turvallisuudesta.

Talidomidikatastrofi johti kliinisten kokeiden sääntelyn kehittymiseen

Raskauspahoinvointiin käytetty lääke talidomidi aiheutti aikoinaan epämuodostumia yli 20 000 vauvalle --miten vastaavat katastrofit estetään? Miten lääketieteellistä tutkimusta ja kliinisiä kokeita valvotaan? Mitä kuuluu hyvään tieteelliseen käytäntöön? Miten kliinisistä kokeista raportoidaan ja viestitään luotettavasti? Haastateltavina Tampereen yliopiston sydän- ja rintaelinkirurgian emeritusprofessori Jari Laurikka ja Turun yliopiston kliinisen farmakologian apulaisprofessori Aleksi Tornio. Toimittaja Mari Heikkilä. Suomen lääketieteen säätiön neliosainen podcast-sarja "Sukellus syvälle" käsittelee lääketieteen tutkimuksen ja hoidon etiikkaa. Jaksossa 1/4 puhutaan kliinisten kokeiden eettisyydestä ja turvallisuudesta.

Lääketieteen työjuhdat

Saatat mennä naimisiin puoliksi keinotekoisen miehen tai naisen kanssa, valita lapsesi sukupuolen, muuttaa muistojasi ja elää 150 vuotiaaksi — ellei tieteellinen vallankumous tuhoa meitä sitä ennen. Muun muassa tähän tyyliin vuonna 1968 ilmestyneessä kirjassa "Biologinen aikapommi" peloteltiin ihmisiä geenitekniikoiden vaaroista. Tuolloin bioteknologian ala oli vasta alkuvaiheessa ja viruksen perimää oli ensimmäistä kertaa pystytty monistamaan. Nyt tiedetään, ettei aikapommi räjähtänyt. Sen sijaan dna-teknologioiden kehittyminen ja mikrobien valjastaminen lääketieteen apulaisiksi on ollut valtava edistysaskel. Mikrobien ansiosta on saatu valtavasti uutta tietoa ja mahdollisuuksia vaikeiden sairauksien hoitamiseen. Iso osa uusista lääkkeistä on biologisia lääkkeitä, kuten vasta-aineita ja geenihoitoja, joiden valmistuksessa hyödynnetään mikrobeja. Yksi esimerkki on joulukuussa 2022 Yhdysvaltain lääkeviranomaisten hyväksymä, Suomessa kehitetty virtsarakkosyövän geenihoito. Tulevaisuudessa tällaisten lääkkeiden määrä edelleen kasvaa. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan kuudennessa jaksossa puhutaan mikrobien hyödyntämisestä lääketieteen tutkimuksessa ja lääkkeiden valmistamisessa. Millaisia nämä uskolliset apulaisemme ovat ja mihin kaikkeen niitä käytetään? Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat molekyylilääketieteen professori, geenihoitoja vuosikymmenten ajan kehittänyt Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopiston biokemian professori Mikko Metsä-Ketelä, joka tutkii muun muassa uusia antibiootteja. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan kuudes jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project: Stronghold by Phat Sounds, Free download: https://filmmusic.io/song/10645-stronghold, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: https://filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://www.orchestralis.net/ Carefree by Kevin MacLeod, Free download: https://filmmusic.io/song/3476-carefree, License (CC BY 4.0): https://filmmusic.io/standard-license, Artist website: https://incompetech.com