Ilona Rauhala

Resilienssi on trendikäs sana ja se on vakiintunut kielenkäyttöömme. Käsitettä käytetään monissa yhteyksissä. Usein resilienssi yhdistetään sinnikkyyteen, mutta todellisuudessa se on paljon enemmän. Uudessa podcast-jaksossa keskustelen resilienssivalmentaja ja kirjailija Ulrika Björkstamin kanssa resilienssistä. Vuonna 2008 Meksikossa lentokone syöksyi keskelle kaupungin vilkasta liike-elämän keskusta. Ulrika loukkaantui pahasti, mutta selviytyi. Traaginen tapahtuma muutti Ulrikan elämän täysin ja herätti kiinnostuksen resilienssiin. Nyt hän hyödyntää omia kokemuksiaan muiden tukemiseksi. Häneltä on ilmestynyt kirja “Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen” (Tuuma 2025). Kirjassa Ulrika esittelee resilienssin osa-alueet (Rossow & Rossow 2016 mukaellen), jotka ovat itsemyötätunto, terveys, ajattelu, itsesäätely, visio, sinnikkyys ja yhteistyö. 0:00 Intro 0:49 Vieraan ja jakson aiheen esittely / Ultrika Björkstam 1:49 Ulrikan uusi kirja: Kehitä resilienssiä 3:01 Psykologinen pääoma ja resilienssi 4:03 Resilienssi=sinnikkyys? 4:08 Mikä on oikea määritelmä resilienssille 8:25 Ilonan ja Ulrikan tutustuminen 9:10 Lentokonetapaturma ja resilienssi 11:30 Post-traumaattinen kasvu 13:36 Resilienssitutkimukset 15:15 Ympäristön, vuorovaikuksen ja ihmissuhteiden merkitys resilienssille 17:00 Miksi Ulrika kokee olevansa “tavallinen”, vaikka selvisi uskomattomasta onnettomuudesta 21:23 Resilienssin salat 23:40 Resilienssi ja veden pinta 26:51 Resilienssin osa-alue: fyysinen hyvinvointi 29:57 Resilienssin 6 osa-aluetta 30:20 Vision merkitys 33:42 Vapaus: tavoite vai arvo 36:49 Sairaala, kävelykyky, hoito ja ajatukset 40:20 Itsesäätely 45:21 Nuorten pahoinvointi 47:40 Yhteistyö 50:29 Sinnikkyys ja miksi turhautuminen on tärkeää 57:23 Kirjan kirjoittamisen prosessi 1:00:59 Itsemyötätunto

💬 Miten teidän organisaatiossanne puhutaan tekoälystä – vai puhutaanko ollenkaan? Vieraanani on tekoälykouluttaja, viestintävalmentaja Jukka Saksi, jonka kanssa keskustelen tekoälystä ja työn tulevaisuudesta. Jukka on taustaltaan artesaani, mutta väitellyt myöhemmin kauppatieteiden tohtoriksi. Hän on kouluttanut tekoälyn käyttöä organisaatioissa jo usean vuoden ajan. Jukan mukaan jokaisella organisaatiotasolla - hallituksesta työntekijöihin - tulisi ymmärtää tekoälyä sillä kukaan ei ole ulkona muutoksesta. Tekoäly herättää monia tunteita, mutta pelkäämisen sijaan organisaatioissa tulisi luoda kulttuuri, jossa kukaan ei tipu kärryiltä. Keskustelussa pureudutaan muun muassa: 🔍 Miksi jokaisen tulisi ymmärtää tekoälyn peruslogiikka – hallituksesta työntekijöihin? 🔍 Mikä on uteliaisuuden rooli työelämän supervoimana? 🔍 Miten tekoäly vaikuttaa tiimityöhön, vuorovaikutukseen ja johtamiseen? 🔍 Miten vältämme pelon sävyttämän työelämän ja rakennamme rohkeaa kokeilukulttuuria? 🔍 Voiko tekoäly inhimillistyä – ja mitä tarkoittaa, että siitä tulee ”johtoryhmien pysyvä jäsen”?

🔒 Turvallinen tunneyhteys on parisuhteen hyvinvoinnin perusta. Jaksossa keskustelen Eira Eklund-Mikolan kanssa rakkauden logiikasta ja parisuhteen tunneyhteydestä. Eiralta on tänään ilmestynyt hänen esikoisteoksensa “Rakkauden logiikka – vahvista parisuhteen tunneyhteyttä” (Otava), joka avaa konkreettisesti sitä, kuinka rakentaa ja ylläpitää tervettä, emotionaalisesti turvallista yhteyttä oman kumppanin kanssa. Keskustelemme Eiran kanssa: 🔹 Miten turvallinen tunneyhteys on koko parisuhteen perusta ja miksi yhteyden katkeaminen herättää voimakasta hätää? 🔹 Mitä ovat pariskuntien yleisimmät “kehät” ja miksi niistä on vaikea päästä eroon? 🔹 Miksi haavoittuvuuden paljastaminen on yhtä aikaa sekä vaikeaa että äärimmäisen tärkeää? 🔹 Millä tavoin kiintymyssuhdeteoria näyttäytyy arjessa ja parisuhteen dynamiikassa? Eiran kirja kuljettaa lukijan tunnekeskeisen pariterapiaprosessin läpi. Se auttaa ymmärtämään, mitä jokaisessa intiimissä ihmissuhteessa tapahtuu pinnan alla – kun yhteys katkeaa, pelot aktivoituvat ja selviytymiskeinot vievät meitä kehään, josta on vaikea päästä ulos omin avuin. Turvallinen tunneyhteys on parisuhteen perusta ja Eira avaa kirjassa käytännönläheisesti, miten sen voi rakentaa ja säilyttää. Kun ymmärrämme rakkauden logiikan saamme mielettömän hyvät eväät parisuhteen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tutustu Eiran kirjaan lisää täältä: https://www.suomalainen.com/products/rakkauden-logiikka-1 [https://www.suomalainen.com/products/rakkauden-logiikka-1]. Seuraa Eiraa sosiaalisessa mediassa: Instagram: https://www.instagram.com/eiraeklundmikola/ [https://www.instagram.com/eiraeklundmikola/] Facebook: https://www.facebook.com/p/Eira-Eklund-Mikola-100008441711925/?locale=fi_FI [https://www.facebook.com/p/Eira-Eklund-Mikola-100008441711925/?locale=fi_FI] Eiran kotisivut: https://www.eiraeklundmikola.fi/ [https://www.eiraeklundmikola.fi/]

Jaksossa sukellamme neuroerityisyyden maailmaan yhdessä kouluttaja, väitöskirjatutkija ja erityisopettaja Jenni Kallion kanssa. Neuroerityisyydestä on paljon väärinkäsityksiä, jonka takia huima määrä potentiaalia jää hyödyntämättä. Tässä jaksossa on tarkoitus avata näitä ennakkoluuloja ja pohtia neuroepätyypillisyyden piirteitä ja vahvuuksia. Keskustelussa selvitämme: * Mitä autismi ja ADHD oikeastaan ovat? * Mitkä ovat neuroepätyypillisten vahvuudet töissä ja arjessa? * Miten työpaikat, esihenkilöt ja kollegat voisivat tukea neuroepätyypillisiä ja auttaa heitä onnistumaan? Jakso on hyödyllinen kaikilla, joita aihe koskettaa tai kiinnostaa. Ymmärtämällä erilaisuutta paremmin voimme rakentaa luottamusta, vahvistaa yhteyttä ja luoda ympäristöjä, joissa jokainen voi tuntea itsensä arvostetuksi.

Tiedätkö, mitä kaikkea osaat? ✨ Tällä kertaa minulla oli ilo saada vieraakseni psykologi, valmentaja ja podcast-host Hanna Siefen, joka on juuri julkaissut mainion kirjan “Tiedä mitä osaat – osaamisen tunnistamisen psykologiaa” (Tuuma, 2024). Oppiminen on iloinen ja ihana asia, mutta se voi myös tuottaa ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta. Pohdimme, miksi usein keskitymme jatkuvaan kehittymiseen ja unohdamme pysähtyä sen äärelle, mitä jo osaamme. Onko meiltä uupumassa luottamus omaan osaamiseemme? Monet taidot ovat nykyään abstrakteja, mikä voi tehdä oman osaamisen sanoittamisesta haastavaa. Keskustelimme hiljaisesta tiedosta, metataidoista ja siitä, miten moni asia tulee meille luonnostaan, emmekä aina tunnista sitä osaamiseksi. Keskustelemme vertailun merkitystä: kehen vertaamme itseämme ja miksi? Hanna korostaa, että tärkeintä on verrata itseään omaan kehitykseensä ja nähdä vertailussa mahdollisuus inspiroitua ja oppia muilta. Jakson lopussa pohdimme jaksamisen ja oman energian johtamisen näkökulmasta, kuinka tärkeää on tunnistaa ja arvostaa omaa osaamistaan. Miten löytää tasapaino oppimisen tuoman epävarmuuden ja hallinnan tunteen välillä? Tutustu Hannan kirjaan lisää täältä: https://www.tuumakustannus.fi/Hanna-Siefen/Tied%C3%A4-mit%C3%A4-osaat.html [https://www.tuumakustannus.fi/Hanna-Siefen/Tied%C3%A4-mit%C3%A4-osaat.html]